Jalostuksen tavoiteohjelma 2021 – 2025

Rotu on kehitetty Saksassa 1900 luvun alkupuolella suppeasta koirakannasta ja erittäin tiukin menetelmin. Saksanmetsästysterriereitä rekisteröidään Saksassa ja Euroopassa enemmän kuin Suomessa. Saksa on johtava saksanmetsästysterrierien kasvattajamaa.

Koekäynnit ja varsinkin metsästyskokeen (LUME) lukumäärät ovat olleet laskusuunnassa, mutta rotu on silti kirkkaasti kärjessä, kun tarkastellaan kaikkien luolakoirarotujen koekäyntejä. Myös osallistuminen muihin koemuotoihin on lisääntynyt.

Saksanmetsästysterrierin terveystilanne on yleisesti hyvä. Erilaisia sairauksia on esiintynyt, mutta mikään ei ole noussut selkeäksi ongelmaksi. Vain tutkituttamalla koiria voimme olla varmempia asian oikeasta tilasta. PEVISA:n voimassaoloaikana ovat erilaiset silmäongelmat tulleet ilmi. Siksi kaikkien silmäsairauksien esiintymistä on syytä seurata PEVISA:n edellyttämin silmätarkastuslausunnoin. Linssiluksaatiolle on jo olemassa DNA-testi ja se soveltuu saksanmetsästysterriereille. Testissä saadaan selville sairaat, kantajat ja terveet yksilöt, jolloin sairaiden yksilöiden ja kahden kantajan yhdistäminen voidaan välttää.

Rotu on parhaimmillaan kaikkea mitä metsästäjä voi koiraltaan toivoa. Arkuus ja aggressiivisuus eivät kuulu terveluonteisen saksanmetsästysterrierin luonteenpiirteisiin. Saksanmetsästysterrieri on koko perheen kumppani. Saksanmetsästysterrierin jalostuksen tavoiteohjelman tarkoituksena on säilyttää rotu tällaisenaan, sekä sille luodussa tarkoituksessaan.

Ulkomuodollisesti suomalaiset saksanmetsästysterrierit edustavat hyvää keskitasoa. Jalostuksessa tulee ottaa huomioon terve rakenne, oikea rotutyyppi, terve luonne ja vahvat riistavietit. Kaikin keinoin tulee välttää rodun jakautuminen näyttely- ja metsästyslinjaisiin koiriin.

Tämä jalostuksen tavoiteohjelma on laadittu Suomen Kennelliiton ja sen jalostustieteellisen toimikunnan ohjeen mukaisesti. Jalostuksen tavoiteohjelmaan on kerätty rotua koskevaa tietoa, joka on ollut saatavilla. Ohjelma on käsitelty ja hyväksytty Suomen Saksanmetsästysterrierit ry:n kokouksessa 5.5.2013 ja PEVISA-muutoksen aiheuttamat korjaukset on tehty 5.4.2015 kokouksen päätöksen mukaisesti.

2. RODUN TAUSTA

Saksanmetsästysterrieri on rotuna varsin nuori, sillä se kehitettiin vasta 1900–luvun alkupuolella Saksassa. Saksalaiset metsästäjät käyttivät rodun luomiseen useita englantilaisia terriereitä. Fyysisilta ominaisuuksiltaan saksanmetsästysterrieri muistuttaa olemukseltaan vanhaa, nykyisin jo kadonnutta englantilaista black and tan- terrieriä. Päämääränä oli saada tummaturkkinen, kova, sisukas sekä taistelutahtoinen metsästyskoira, jota voitaisiin käyttää metsästyksessä sekä maan alla että päällä.

Taitavien risteytyksien (mm. vanhan englannin kk terrierin ja Walesin terrierin) ja monien vuosien intensiivisen kasvatustyön ansiosta onnistuttiin vakiinnuttamaan rodunomainen ulkomuoto. Jalostuksen tärkein painotus oli koirien käyttöominaisuudet. Sukua valittiin jatkamaan vain monipuoliset ja hyvin riistaa haukkuvat ja vesityöskentelystä pitävät metsästyskoirat. Näiltä koirilta vaadittiin ehdotonta metsästysintoa, koirien tuli myös olla luonteeltaan ihmisille nöyriä ja hallittavia metsästystilanteessa. Vuoden 1925 tienoilla rotu alkoi hahmottua yhtenäisemmäksi koiratyypiksi, siinä oli huomattavissa erinomaisen luolakoiran tunnusmerkit. Koira myös nouti riistaa maalta sekä vedestä ja ajoi riistaa haukkuen. Huomattavissa oli myös koiran mielenkiinto verijäljelle. Saksanmetsästysterrierikerho Saksaan perustettiin 1926. Edelleenkin rodun kotimaassa kasvatustyössä painotetaan eniten rodun metsästysominaisuuksia, kovaa luonnetta, rohkeutta ja toimintatarmoa. Vain käyttökokeissa korkean pistemäärän saavuttaneita ja tietyt terveysvaatimukset omaavia koiria saa käyttää jalostukseen.

Vuonna 1974 innokas luolametsästäjä Teppo Hämäläinen sai kuulla, että norjalaisilla on uusi luolakoirarotu, saksanmetsästysterrieri, jolla voitettiin kuulemma kokeet aina Norjassa ja Ruotsissa. Hän halusi tällaisen koiran itselleen ja osti Norjasta Akkis Fanny –nimisen saksanmetsästysterrieripennun.

Akkis Fanny kehittyi varsin nopeasti ja oli hyvin terhakka koiranpentu ja osoitti riistaverisyytensä jo nuorena. Se saattoi itsepintaisesti tehdä töitä myyrän kololla vaikka koko päivän.

Kun Teppo Hämäläinen päätti astuttaa Akkis Fannyn, sulhasta ei löytynyt Norjaa lähempää. Alvin Mogensen omisti Sobben- nimisen uroksen, jolla oli sama isä kuin Fannyllakin, uros Sfömmens Fyrste. Sukusiitos oli läheinen, mutta valinnan varaa ei ollut ja Fyrste oli hyvä periyttäjä. Astutuksen tuloksena syntyi yksi pentu, Suomen ensimmäinen kaksoisvalio Repometsän Papu. Siihen koiraan oli varastoitu kaikki se hurjuus mikä saksanmetsästysterrieristä voi yhä löytyä.

Saksanmetsästysterrierin maine alkoi pikkuhiljaa kasvaa Suomessa ja kiinnostus lisääntyä metsästäjien keskuudessa. Teppo lähti Norjaan hakemaan uutta koiralastia Suomeen. Tuliaisina oli neljä koiraa, josta yksi aikuinen uros, Figge. Pennut saivat nimekseen Rommi, Affe ja Tina.

Näin alkoi saksanmetsästysterrierin huima kehitys Suomessa. Voidaankin sanoa, että nämä koirat olivat yksiä kulmakiviä suomalaisessa saksanmetsästysterrierijalostuksessa.

1990-luvulla tuotiin koiria Saksan ja Ruotsin lisäksi myös Tšekkoslovakiasta ja Virosta. 2000-luvulla koiria on tuotu Saksan lisäksi mm. Ruotsista, Venäjältä, Slovakiasta ja Serbiasta.

Rotu tuotettiin Suomeen luolametsästykseen. Vielä tänä päivänäkin rotu on pääasiassa tässä tarkoituksessa. Joskin nykyaikana rotua on alettu käyttää enemmän myös kauriin-, jäniksen-, lintujen, hirven ja näädän metsästyksessä. Rotu tunnetaan monipuolisena metsästyskoirana. Luonne on tänä päivänä sosiaalisempi kuin alkuaikoina.

3. JÄRJESTÖORGANISAATIO JA SEN HISTORIA

Suomen Saksanmetsästysterrierit ry on perustettu 2.12.1986 Mikkelissä. Yhdistys on rekisteröity 24.10.1988. Suomen Terrierijärjestöön se liittyi vuonna 1992. Rotujärjestöoikeudet yhdistys sai 17.11.2001, ja on nykyään suoraan Suomen Kennelliiton jäsenyhdistys. Kuulumme luolakoiria harrastaviin rotujärjestöihin Suomessa. Edustajamme on mukana mm. Kennelliiton luolakokeiden ylituomarikollegiossa, ja sitä kautta osallistumme uusien ylituomareiden kouluttamiseen. Olemme myös mukana luolakokeiden sääntömuutospäätöksen teossa asiantuntijana.

Yhdistys aloitti rotujulkaisun Ärinätori-lehden toimittamisen vuonna 1990. Lehti ilmestyy kolme kertaa vuodessa, tuloskirja julkaistaan sähköisenä. Tuloskirjaan on kerätty tiedot koirien koe- ja näyttelykäynneistä arvosteluineen. Lisäksi yhdistyksellä on kotisivut osoitteessa www.saksanmetsastysterrierit.org. Lehden toimittamisesta vastaa julkaisutoimikunta, päätoimittaja valitaan vuosikokouksessa, hänen avukseen hallitus nimeää sopivia toimittajia. Myös kotisivuvastaava kuuluu julkaisutoimikuntaan.

Jalostustoimikunnan tehtäviin kuuluu hoitaa rodun jalostuksenohjaus ja pentuvälitys. Toimikunta neuvoo koiranomistajia ja kasvattajia kaikissa jalostukseen liittyvissä asioissa. Toimikunnan valitsee vuosikokous.

Jalostustoimikunnan kokoonpano ja toiminta-aika

• Vuosikokous valitsee jalostustoimikunnan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan.

• Toimikuntaan valitaan puheenjohtaja ja kaksi jäsentä, jotka kaikki toimivat jalostusneuvojina.

• Jalostustoimikunta hoitaa pentuvälityksen.

• Heidän tulee olla hyvin rotuun ja sen metsästysominaisuuksiin perehtyneitä henkilöitä.

• Heidän tulee olla perehtyneitä rodun käyttötarkoitukseen sekä koirien perinnöllisiin sairauksiin, jalostus- ja kasvatusasioihin sekä Suomen Kennelliiton antamiin ohjeisiin koiran kasvatuksessa.

• Henkilöiden tulee olla neuvottelutaitoisia.

Rodunharrastajien kesäleiri on pidetty 1990 vaihteesta lähtien. Leirin järjestämisestä vastaa leiritoimikunta. Leiritoimikunta huolehtii mm. leiripaikasta, kokeiden anomisesta ja järjestelyistä.

Näyttelytoimikunta vastaa rodun vuosittaisen päänäyttelyn järjestämisestä kesäleirillä. Yhdistyksen jäsenmäärä on vakiintunut n. 400.

$C:\HANNE\HAUVAT&KISSAT\SUOMEN SAKSANMETSÄSTYSTERRIERIT RY\ARINATORI\JALOSTUSTOIMIKUNTA\Birre1.jpg$

4. RODUN NYKYTILANNE

4.1 Populaation rakenne ja jalostuspohja

Ensimmäiset saksanmetsästysterrierit tuotiin Suomeen Norjasta vuonna 1974. Rodun suosio lisääntyi nopeasti ja vuosina 1990 -1995 rekisteröitiin yli 200 yksilöä vuodessa, tämä suuntaus on jatkunut myös 2010 – luvulle saakka. Vuonna 2011 rekisteröintimäärä kääntyi laskuun ja vuonna 2018 rekisteröintejä oli 135. Viimeisen neljän vuoden aikana eli vuosina 2015 – 2018 rekisteröitiin yhteensä 537 koiraa, joista tuonteja oli 43 kpl. Saksanmetsästysterriereitä on tuotu Suomeen rodun kotimaan Saksan lisäksi mm. Ruotsista, Ranskasta, Tšekistä ja Slovakiasta. Rotu on levinnyt metsästäviin piireihin lähes kaikkialle maailmaan.

Rodun perinnöllinen monimuotoisuus – MMT Katariina Mäki 14.12.2013

Rodun perinnöllinen monimuotoisuus tarkoittaa sen geeniversioiden (alleelien) runsautta. Puhutaan myös jalostuspohjan laajuudesta. Mitä monimuotoisempi rotu on, sitä useampia erilaisia versioita sillä on olemassa samasta geenistä. Tämä mahdollistaa rodun yksilöiden geenipareihin heterotsygotiaa, joka antaa niille yleistä elinvoimaa ja suojaa monen perinnöllisen vian ja sairauden puhkeamiselta. Monimuotoisuus on tärkeää myös immuunijärjestelmässä, jonka geenikirjon kapeneminen voi johtaa esimerkiksi tulehdussairauksiin, autoimmuunitauteihin ja allergioihin. Jalostus ja perinnöllinen edistyminenkin ovat mahdollisia vain, jos koirien välillä on perinnöllistä vaihtelua.

Suurilukuinenkin koirarotu on monimuotoisuudeltaan suppea, jos vain pientä osaa rodun koirista ja sukulinjoista on käytetty jalostukseen tai jos rodussa on koiria, joilla on rodun yksilömäärään nähden liian suuret jälkeläismäärät. Tällaiset koirat levittävät geeniversionsa vähitellen koko rotuun, jolloin jostakin yksittäisestä geeniversiosta saattaa syntyä rodulle uusi tyyppivika tai -sairaus. Vähitellen on vaikea löytää jalostukseen koiria, joilla ei tätä geeniversiota ole.

Ihannetilanteessa jalostukseen käytetään puolet syntyvistä koirista, tai pentuekoko huomioiden se rodun osuus, joka saadaan jakamalla luku 2 rodun keskimääräisellä pentuekoolla. Jos rodun pentuekoko on vaikkapa 5, jalostukseen tulisi käyttää 40 % rodun koirista.

Monimuotoisuutta turvaava rajoitus yksittäisen koiran elinikäiselle jälkeläismäärälle on pienilukuisissa roduissa 5 % ja suurilukuisissa 2-3 % suhteessa rodun neljän vuoden rekisteröinteihin. Jos rodussa rekisteröidään neljän vuoden aikana keskimäärin 1000 koiraa, ei yksittäinen koira saisi olla vanhempana useammalle kuin 20 – 50 koiralle. Yhdessäkään rodussa ei yhdellä yksilöllä saisi olla enempää kuin 100 jälkeläistä. Toisen polven jälkeläisiä koiralla saisi pienilukuisissa roduissa olla korkeintaan 10 % ja suurilukuisissa 4-6 % suhteessa neljän vuoden rekisteröinteihin.

4.1.1 Populaation rakenne ja sukusiitos

Vuositilasto – rekisteröinnit	2008	2009	2010	2011	2012	2013	2014	2015	2016	2017	2018
Pennut (kotimaiset)	194	173	223	160	129	105	134	95	112	158	129
Tuonnit	4	13	10	9	9	12	7	14	13	10	6

Yhteensä	198	186	233	169	138	117	141	109	125	168	135

Sukusiitos – MMT Katariina Mäki 14.12.2011

Sukusiitoksessa uros ja narttu ovat toisilleen läheisempää sukua kuin serkukset. Sukusiitosaste tai -prosentti on todennäköisyys sille, että satunnaisesti valittu geenipari sisältää geenistä kaksi samaa alleelia (versiota), jotka ovat molemmat peräisin samalta esivanhemmalta. Saman esivanhemman tietty alleeli on siis tullut koiralle sekä isän että emän kautta. Tällainen geenipari on homotsygoottinen ja identtinen. Ilman sukusiitosta suurin osa yksilöiden geenipareista on heterotsygoottisia, jolloin haitalliset, resessiiviset alleelit pysyvät vallitsevan, normaalin alleelin peittäminä.

Koiran sukusiitosaste on puolet sen vanhempien välisestä sukulaisuussuhteesta. Isä-tytär -parituksessa jälkeläisten sukusiitosaste on 25 %, puolisisarparituksessa 12,5 % ja serkusparituksessa 6,25 %. Sukusiitos vähentää heterotsygoottisten geeniparien osuutta jokaisessa sukupolvessa sukusiitosasteen verran, joten esimerkiksi puolisisarparituksessa jälkeläisten heterotsygotia vähenee 12,5 %. Myös todennäköisyys haitallisten resessiivisten ongelmien esiintuloon on puolisisarparituksessa 12,5 %.

Koirilla on rotuja muodostettaessa käytetty runsaasti sukusiitosta. Sukusiitoksella pyritään tuottamaan tasalaatuisia ja periyttämisvarmoja eläimiä. Jos huonot alleelit esiintyvät kaksinkertaisina sukusiitoksen ansiosta, niin mikseivät hyvätkin. Toisaalta sukusiitettykin eläin siirtää vain puolet perimästään jälkeläisilleen, jolloin edulliset homotsygoottiset alleeliyhdistelmät purkautuvat. Lisäksi jokainen yksilö kantaa perimässään useita haitallisia alleeleja, joiden todennäköisyys tulla esiin jälkeläisissä kasvaa sukusiitoksen myötä, joten turvallisia sukusiitosyhdistelmiä ei ole.

Tutkimuksissa on todettu sukusiitoksen haittavaikutusten alkavan näkyä eläimen sukusiitosasteen ylittäessä 10 %. Silloin todennäköisyys hedelmällisyyden ja elinvoiman heikkenemiseen kasvaa, ja nähdään esimerkiksi lisääntymisvaikeuksia, pentukuolleisuuden nousua, pentujen epämuodostumia, vastustuskyvyn heikkenemistä sekä tulehdusalttiutta. Ilmiötä kutsutaan sukusiitostaantumaksi. Jos sukusiitosaste kasvaa hitaasti monen sukupolven aikana, haitat ovat pienemmät kuin nopeassa sukusiitoksessa eli lähisukulaisten yhdistämisessä.

Sukusiitosasteen suuruus riippuu laskennassa mukana olevien sukupolvien määrästä, joten vain sellaisia sukusiitosasteita voi verrata keskenään, jotka on laskettu tismalleen saman taustainfon perusteella. Jalostuksessa suositellaan neljän – viiden sukupolven perusteella lasketun sukusiitosasteen pitämistä alle 6,25 %.

4.1.2 Jalostuspohja

Vuositilasto – jalostuspohja	2008	2009	2010	2011	2012	2013	2014	2015	2016	2017	2018
Pentueet	44	38	47	39	31	28	31	21	28	33	26
Jalostukseen käytetyt urokset	33	30	32	30	22	24	23	18	21	25	21
Jalostukseen käytetyt nartut	44	38	46	38	31	28	31	21	27	32	25
Isät / Emät	0,75	0,79	0,7	0,79	0,71	0,86	0,74	0,86	0,78	0,78	0,84
Tehollinen populaatio	53 (60 %)	47 (62 %)	54 (57 %)	47 (60 %)	36 (58 %)	35 (62 %)	37 (60 %)	27 (64 %)	33 (59 %)	39 (59 %)	31 (60 %)
Uroksista käytetty jalostukseen	10 %	11 %	6 %	12 %	19 %	15 %	8 %	15 %	6 %	5 %	3 %
Nartuista käytetty jalostukseen	24 %	20 %	20 %	12 %	19 %	17 %	10 %	13 %	18 %	4 %	3 %

Jalostuspohja/sukupolvi	2008	2009	2010	2011	2012	2013	2014	2015	2016	2017	2018
Pentueet	179	173	175	168	155	145	129	111	108	113	108
Jalostukseen käytetyt urokset	74	78	88	82	75	72	71	64	62	62	55
Jalostukseen käytetyt nartut	119	127	135	134	124	108	96	85	84	86	80
Isät / Emät	0,62	0,61	0,65	0,61	0,6	0,67	0,74	0,75	0,74	0,72	0,69
Tehollinen populaatio	132 (37%)	140 (40%)	153 (44%)	147 (44%)	136 (44%)	123 (42%)	115 (45%)	102 (46%)	100 (46%)	102 (45%)	93 (43%)
Uroksista käytetty jalostukseen	14 %	13 %	9 %	10 %	11 %	12 %	14 %	15 %	11 %	8 %	7 %
Nartuista käytetty jalostukseen	23 %	22 %	19 %	19 %	18 %	17 %	14 %	15 %	15 %	11 %	10 %

Populaation rakennetta kuvaavat yllä sukusiitosprosentti ja tehollinen populaatiokoko. Tehollinen populaatiokoko on arvioitiin kaavalla Ne= 4Nm*Nf/(2*Nm + Nf). Populaation minimirajana pidetään 50, joka tarkoittaa, että kanta on uhanalainen. Saksanmetsästysterrierin tehollinen populaatio on hieman yli 70, sukusiitos % vuonna 2002 ka. 3,38% ja vuonna 2012 2,12%. Kehityssuuntaa tulee tarkastella ja huolehtia populaation riittävästä koosta, koska luvut ovat hyvin lähellä uhanalaisen rodun 50 riskirajaa.

Koiranet- tietokannasta saatava tilastotieto ei kaikin osin pidä paikkaansa. Ohjelma laskee teoreettisesti arvot. Tehollisen populaation laskemiseen käytetyssä laskukaavassa ei huomioida jalostukseen käytettyjen eläinten keskinäistä sukulaisuussuhdetta, joten se antaa todelliseen käytettävissä olevaan geenimateriaaliin nähden liian optimistisen kuvan. Tämä tulee ottaa populaatiota seuratessa huomioon.

Voimme kuitenkin todeta, että saksanmetsästysterrierin tehollinen populaatiokoko on menossa huonoon suuntaan. Mitä pienempi tehollinen populaatio on, sitä nopeammin keskimääräinen sukusiitosaste (sukusiitosprosentti) kasvaa ja geenien erilaisia versioita häviää kannasta. Uroksista vain pieni prosentuaalinen osa on jalostuskäytössä.

Enemmistö kasvattajista on luopunut tiukkojen sukusiitosyhdistelmien käyttämisestä. 6-8 sukupolvea tutkittaessa, voimme todeta, että monissa yhdistelmässä löytyy edelleen samoja koiria. Rotujärjestö neuvookin vertaamaan suunnitellun yhdistelmän sukusiitoskerrointa kahdeksassa sukupolvessa Koiranet -tietokannasta ja tutkimaan taustoissa olevia samoja koiria. Kasvattajien tulee kiinnittää huomiota, ettei pentueen sukusiitosaste nouse liian suureksi.

Kasvattajat ovat toimineet itsenäisesti, joten jalostusneuvonnan osuus on viime vuosina jäänyt hyvin vähäiseksi. Jalostusneuvonnan ohjesäännössä oli vuoteen 2007 saakka suositeltu sukusiitosasteen pitämistä alle 6,25 %, viiteen sukupolveen laskettuna. Urossuositukset ja hyväksynnät yhdistelmille ovat noudatelleet selvästi pienempiä sukusiitoslukuja. 2008 tarkistetun jalostustoimikunnan ohjesäännön mukaan sukusiitosprosentti ei saisi ylittää 3,125 % laskettuna kahdeksaan sukupolveen. 2013 sukusiitosastetta tarkasteltiin uudelleen ja se päätettiin palauttaa takaisin alle 6,25 %, viiteen sukupolveen laskettuna.

4.1.3 Rodun populaatiot muissa maissa

Populaatio Ruotsissa ja Saksassa	Vuosi	Ruotsi	Saksa
	2012	?
	2013	?
	2014	263
	2015	267
	2016	242
	2017	171
	2018	225

2008 – 2018 eniten jalostukseen käytetyt urokset	Synt. vuosi	Pentueet	Pentuja	Toisessa polvessa pentuja
ERÄPIKU URKKI	2006	9	49	80
METSÄTERRIN VEIVI	2011	10	45	9
METSÄTERRIN KU CAPU	2005	7	44	39
PARLOUR’S DIPLOMAT	2010	11	39	57
PIKKU-PIRUN HURJA	2006	7	34	41
GAMEKEEPER’S CARO	2005	8	33	26
NATAN VON DER ZEILER KLINGE	2009	7	32	67
BRONKO VOM MARDERSTEG	2014	7	31	8
LESNOI RAZBOINIK OTELLO	2005	8	30	5
VIHTORI DES MENEES D’AUTOMNE	2004	7	29	42
BRUNO OD FILKU	2012	6	29	16
TAMMITÖRMÄN ACTION	2014	6	29	11
UNIVERSALNYI SOLDAT FAVORIT	2010	5	28	16
AXIOM AL RABERTO	2006	5	28	0
RINGO VOM LAUBACHTAL	2007	4	27	78
VETOAVUN ROBI	2006	5	27	2
LATOAKAN BRONO	2009	7	27	48
VALLBACKENS MOSKU	2013	5	26	5
METSÄTERRIN AU DYNY	2007	7	24	76
PAHIS ARMOTON	2004	5	23	102

7 urosta ylittää jalostuskäytön ylärajasuosituksen.

2002 – 2012 eniten jalostukseen käytetyt nartut	Synt. Vuosi	Pentueet	Pentuja	Toisessa polvessa
SAIMAANRANNAN BONA	2010	5	26	7
UNIVERSALNYI SOLDAT PULYA	2009	5	26	0
FIN MVA FIN KVA FIN KVA-M MUSTIKKAHARJUN NIPPU	2006	5	24	32
DIRA VOM GRENZKAMM	2013	4	22	14
WALDTEUFEL CAYENNE	2006	5	20	8
ERÄPIKU DIANA	2007	4	20	46
TRIBIANI FIONA	2008	3	20	14
METSÄTERRIN RU GINI	2008	3	19	14
C.I.B FIN MVA EE MVA JV-06 PMV-09 BALTV-09 V-09 TAMMITÖRMÄN LADY FOX KILLER	2005	3	18	0
NIPUTTAJAN RITU RUBIINI	2008	2	18	33
FIN KVA FI KVA-M RÄHINÄRÖLLIN ROOSA	2005	3	18	10
RIITUN PIKU	2012	3	17	0
OLPESA AA PAOLA	2006	3	17	0
VILTSKRÄCKENS B X LEONE	2008	5	17	11
MATUKAN RITA	2004	2	16	9
ÄKSY	2008	4	16	46
SAKUSAAREN AADA	2013	3	15	0
NARDICUM FANTA	2012	2	15	1
PIKKU-PIRUN HELMI	2006	5	13	59
RÄHINÄPESÄN MS NIPPU	2005	2	14	0

Liikakäytön tunnusmerkit saavutetaan, kun jälkeläisten määrä ylittää 5 % edeltävien 4 vuoden rekisteröinneistä. 2014 – 2018 nelivuotisjaksolla rekisteröitiin 537 koiraa, joten 5 % osuus tarkoittaa 26,85 jälkeläistä/koira. Tähän verrattuna on urosten osalta ollut huomattavaa liikakäyttöä. 8 urosta ylittää 30 jälkeläisen määrän.

4.1.4 Yhteenveto populaation rakenteesta ja jalostuspohjasta

Rekisteröintimäärät ovat vuosia olleet noin 200:n paikkeilla, viime vuosina kuitenkin laskussa, vuonna 2011 169 koiraa ja 2018 135 koiraa. Syitä rekisteröintien vähenemiseen voidaan vain arvailla. Yksi syy lienee uusien luolakoirarotujen tulo ja niiden lisääntynyt metsästyskäyttö.

Rodun kotimaassa Saksassa rekisteröidään vuosittain 1000 koiraa ja Ruotsissa 200 koiraa. Molemmista maista tuodaan Suomeen vierassukuisia jalostuskoiria.

Isoisä- ja isoäititilastoista käy ilmi, että käytössä oleva populaatio periytyy pitkälti samoista koirista. Suomen populaatio polveutuu muutamasta meille tuodusta koirasta ja tulevaisuudessa on todella tärkeää etsiä jalostuskäyttöön koiria, joilla ei ole takana näitä samoja kantakoiria.

Keski-ikä jalostukseen käytetyillä uroksilla on pysynyt suunnilleen samana kymmenen viimeisen vuoden aikana. Nartuilla se on n. 4v 4kk ja uroksilla 4v 6kk vuotta.

Rodun keskimääräinen sukusiitosaste on laskenut vuoden 2002 3,38 %:sta vuoden 2018 0,89 %:ään. Alimmillaan sukusiitosaste on ollut vuonna 2015, 0,78 %. Sukusiitosaste on siis säilynyt varsin alhaisena. Sukusiitosastetta laskettaessa on käytetty KoiraNetin sukusiitosasteita, jossa sukusiitosaste on muilla kuin kotimaisilla roduilla laskettu puutteellisen sukupolvitiedon mukaan, joten se on aliarvio todellisesta tilanteesta.

Isät/emät suhde vaihtelee vuosittain 0,69-0,86 välillä. Tämä tarkoittaa sitä, että astutettua kymmentä narttua kohti on käytetty 7-8 eri urosta vuosittain. Jos tarkastellaan samaa lukua per sukupolvi (4 vuotta), voidaan todeta että suhdeluku vaihtelee 0,75-0,69 välillä. Jos jokaista astutettua narttua kohti on käytetty eri urosta, tuo luku on 1,00. Rotujärjestön mielestä tätä suhdeluku pitäisi saada nostettua, jolloin yhä useampia uroksia käytettäisiin jalostukseen ja jalostuspohjaa saataisiin näin nostettua.

Nartuista ja uroksista käytetään jalostukseen entistä harvempia yksilöitä. Vuonna 2002 nartuista käytettiin jalostukseen 28 % ja uroksista 11 %. Sama luku oli vuonna 2018 enää 3 % nartuista ja 3 % uroksista. Tämä on huolestuttava piirre ja tämä pitäisi saada pikaisesti muuttumaan. Toisaalta on myös huomioitava, ettei kaikkia soveltuvia narttuja ole vielä ehditty jalostukseen käyttämään. Rodussa toistetaan aika ajoin samoja yhdistelmiä.

Keski-ikä jalostukseen käytetyillä uroksilla on pysynyt suunnilleen samana kymmenen viimeisen vuoden aikana. Liikakäytön rajan ylittävät urokset eivät ole kuitenkaan läheistä sukua toisilleen.

4.2 Luonne ja käyttäytyminen sekä käyttöominaisuudet

4.2.1 Rotumääritelmän maininta luonteesta, käyttäytymisestä sekä rodun tarkoituksesta

Rohkea ja kova, yhteistyöhaluinen ja kestävä, elinvoimainen ja kiihkeä, seurallinen ja koulutuskelpoinen. Ei arka eikä aggressiivinen.

4.2.2 Jakautuminen näyttely-/käyttö-/tms. linjoihin

Saksanmetsästysterrieri on onnistuttu pitämään lähes yksinomaan metsästäjien omistuksessa. Myös muotovalion arvoon vaadittavat koetulokset ovat olleet vaikuttamassa siihen, ettei rotu ole jakautunut käyttö- ja näyttelylinjoihin.

4.2.3 PEVISA-ohjelmaan sisällytetty luonteen ja käyttäytymisen tai käyttöominaisuuksien testaus tai kuvaus

Saksanmetsästysterrierien PEVISA-ohjelmaan ei sisälly vaatimuksia luonteen tai käyttäytymisen osalta. Jalostuksessa kehotetaan kuitenkin suosimaan hyväluonteisia yksilöitä.

4.2.4. Luonne ja käyttäytyminen päivittäistilanteissa

Saksanmetsästysterrierin luonnetta ei ehkä arvioida riittävästi. Ainoastaan LUME ja VERI -koepöytäkirjoissa on varattu kohta tottelevaisuudelle ja käyttäytymiselle. Saksanmetsästysterrierit ry:n tarkoituksena on laatia kysely, jossa kartoitettaisiin mm. koirien kotikäyttäytymistä.

Luonnetesti

Saksanmetsästysterrierillä on oikeus osallistua myös luonnetesteihin. Kennelliiton kaikille roduille avoin luonnetesti ei ole tarkoitettu testaamaan käyttöominaisuuksia vaan koiran reaktioita erilaisissa tilanteissa, joissa sen hermosto kuormittuu.

Luolametsästykseen käytettävä koira joutuu tekemään maan alla toimiessaan itsenäisiä ratkaisuja, jolloin sen toimintakyvyn tulee olla suuri. Terävyys on ominaisuus, joka saa koiran reagoimaan aggressiivisesti sen tuntiessa itsensä uhatuksi. Tämän vuoksi myös terävyyden tulee olla suuri, ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua. Koska luolakoiran taisteluhalun tulee olla suuri, sen puolustushalun tulee vastaavasti olla suhteellisen pieni. Tämä helpottaa koiran kanssa elämistä monessa käytännön tilanteessa niin normaalielämässä kuin metsästyksen yhteydessäkin, eikä koira esimerkiksi halua omia riistaa itselleen. Luolakoiran hermorakenteen tulee olla tasapainossa, jolloin se pystyy palautumaan kovastakin työskentelystä. Luonnetestissä temperamentilla tarkoitetaan käyttäytymisen vilkkautta, huomiokyvyn nopeutta (tarkkaavaisuutta) sekä kykyä sopeutua uusiin tilanteisiin ja ympäristöihin. Vilkas saksanmetsästysterrieri on tarkkaavainen ja se vastaanottaa nopeasti uusia ympäristön ärsykkeitä ja tottuu niihin ja niiden merkitykseen

Luolakoira joutuu lähes aina kokemaan epämiellyttäviä asioita. Kohtuullisella kovuudella kompensoidaan suurta terävyyttä, jolloin koiran käyttäytymisen toivotaan olevan järkevää, eikä liian yltiöpäistä ja kaiken riistan kanssa liian suoraviivaista. Luolametsästys on yleensä seuruemetsästystä, jolloin koiran tulee hyväntahtoinen, luoksepäästävä ja avoin. Luolastossa ampuminen tapahtuu usein hyvinkin lähellä koiraa, joten saksanmetsästysterrierin on oltava laukausvarma.

Vuosina 2008 – 2018 luonnetestiin on osallistunut ainoastaan 22 saksanmetsästysterrieriä, joten sen perusteella analyysia ei voi tehdä. Luonnetestin loppupisteet eivät kerro mitään, joten yksittäisen koiran kohdalla tulisi ehdottomasti tarkastella testin eri osioita ja niiden perusteella annettua osasuorituksen arvostelua.

Seuraavasta taululukosta näkee luonnetestattujen saksanmetsästysterrierien ( 22 kpl ) pisteet luonnetestin eri osa-alueissa.

Luonnetestit 2008 – 2018	Toimintakyky	Terävyys	Puolustushalu	Taisteluhalu	Hermorakenne	Temperamentti	Kovuus	Luoksepäästävyys
	0,31	1,18	1	1,27	0,9	1,27	1,54	2,77


Ihanneprofiili	3	2	1	3	2	3	3	3

$C:\HANNE\HAUVAT&KISSAT\SUOMEN SAKSANMETSÄSTYSTERRIERIT RY\ARINATORI\JALOSTUSTOIMIKUNTA\Mikael9.jpg$

Ihanneprofiili vs. suoritetut luonnetestit

LTE 2012 – 2018	2012	2013	2014	2015	2016	2017	2018

LTE	5 tulosta		3 tulosta	3 tulosta	2 tulosta		1 tulos
LTE0
LTE-
Yhteensä	5 tulosta	0 tulosta	3 tulosta	3 tulosta	2 tulosta	0 tulosta	1 tulos

4.2.5 Käyttö- ja koeominaisuudet

Saksanmetsästysterrieri soveltuu hyvän hajuaistinsa vuoksi myös jäljestyskäyttöön. Viranomaisten apuna toimivat yksittäiset metsästäjät tai jäljestysryhmät käyttävätkin sitä jonkin verran Suurriistavirka-apu (SRVA)- tehtävissä. Rotujärjestön tiedossa ei ole, että rotua käytettäisiin suoranaisesti työ- tai virkatehtävissä.

Luolametsästyskokeissa (LUME) saksanmetsästysterrierin luonne periksi antamattomana ja tehokkaana luolakoirana tulee hyvin esiin. Esim. vuoden 2018 LUME-koekäynneistä suurin osa (84 %) on päättynyt hyväksyttyyn suoritukseen.

Vesiriistakokeen (VERI) perusteella arviointia rodun nouto-ominaisuuksista ja vesityöskentely ei pysty tekemään, koska VERI -kokeessa käyntejä on vähän ja koekäynnit jakaantuvat ainoastaan muutamalle yksilölle.

Metsästyskoirien jäljestyskokeessa (MEJÄ) koekäynnit ovat lisääntyneet. VERI-kokeessa kokeessa käy ainoastaan muutama yksilö.

Käytännön toiminnassa rotu on kuitenkin osoittautunut hyväksi ja monipuoliseksi metsästyskoiraksi, joilta onnistuu paitsi maan alla työskentely, myös noutaminen ja jäljestäminen. Rotujärjestön tulevaisuuden haasteena onkin saada enemmän koiria osallistumaan virallisiin kokeisiin.

Tilastoja tutkailtaessa voidaan todeta, että LUME-koetulosten osalta tulokset eivät ole muuttuneet 10 vuodessa. Hyväksyttyjä koesuorituksia n. 80 %.

Myöskään LUT-koetuloksissa A- ja B- tulosten osuus ei ole muuttunut. Hylätyistä koirista tuomarin keskeyttämien tulosten osuus on hienoisessa laskussa (vuonna 2018 4 %), tosin sen vaihtelu on vuosien varrella aika suurta (4-11%).

VERI-kokeessa suoritukset ovat laskusuunnassa. Parhaimmillaan kokeeseen osallistui vuonna 2010 14 koiraa (vuonna 2011 7 koiraa, 2012 5 koiraa ja 2018 3 koiraa).

Nykyiset koesäännöt tukevat hyvin saksanmetsästysterrierin rodunomaisia käyttäytymistarpeita. Mutta esimerkiksi luolakoirien taipumuskokeisiin (LUT) ja LUME-kokeisiin ei saa enää osallistua, jos koira saavuttaa käyttövalioon vaadittavat koetulokset. Tämän jälkeen koiran käyttäytymistarpeet tulee tyydyttää käytännön metsästyksen yhteydessä. Tosin mm. luolametsästys on jatkuvasti erityisen tarkastelun alla, joten sen mahdollinen väheneminen voi aiheuttaa ongelmia rodun energiselle luonteelle.

Saksassa ja Ruotsissa jalostusta ohjataan BLUP-indeksin avulla. Indeksi lasketaan mm. metsästysominaisuuksien suhteen (luonteenkovuus, vesiystävällisyys, ajohaukku ja nenänkäyttö). Molemmissa maissa arvostetaan koiran koulutettavuutta ja yhteistyöhalukkuutta, koska saksanmetsästysterriereitä käytetään myös ajureina villisikajahdissa. Suomesta poiketen metsästysterrierit ovat Saksassa ja Ruotsissa pääsääntöisesti paremmin tottelevaisuuskoulutettuja, koska niitä käytetään tänä päivänä enemmän peura- ja kaurisjahdeissa karkottavana koirana, villisikajahdissa pysäyttävänä koirana, pienriistan kuten kani ja rusakko sekä kyyhkys- ja sorsajahdissa, kuin luolatyöskentelyssä eli mäyrä- ja kettujahdissa. Saksassa ja Ruotsissa taipumus- ja käyttökokeet eroavat merkittävästi Suomen kokeista. Kokeissa mitataan monipuolisemmin käyttökoiran taitoja ajossa, noudossa, jäljestyksessä ja luolatyöskentelyssä. Myös käyttökokeissa koiran tottelevaisuus metsästystilanteessa on yhtenä tärkeänä arvostelukriteerinä.

Saksassa on BLUP-indeksijärjestelmä ollut käytössä vuodesta 1985 asti. Neljää eri käyttöominaisuutta mittaavat indeksit ovat tasaisesti loivassa nousussa, kuten on tavoiteltukin. Käyttöominaisuuksien indeksit olivat vuonna 1985 välillä 98 – 102 ja vuonna 2006 välillä 107 – 113. Ruotsalaiset kasvattajat on ohjeistettu samankaltaisesti kuin saksalaiset. Saksanmetsästysterriereille lasketaan indeksit Saksan mallin mukaisesti ja ruotsalaiset koirat saavat myös P-arvon (jalostusarvo). Suomessa ei ole käytössä erillistä indeksilaskentaohjelmaa.

Kokeet, joihin saksanmetsästysterrierit saavat osallistua

luolakoirien taipumuskoe (LUT, käyttövalioarvo FI KVA-L)
luolakoirien metsästyskoe (LUME, käyttövalioarvo FI KVA-M)
terrierien ja mäyräkoirien vesiriistakoe (VERI)
vahingoittuneen hirvieläimen jäjestyskoe (VAHI) FI KVA-J
metsästyskoirien jäljestämiskoe (MEJÄ, käyttövalioarvo FI JVA)
agility (valionarvo FI AVA)
tottelevaisuuskoe (valionarvo FI TVA)
koiratanssi (valionarvo FI KTV-V)
rally-toko (valionarvo FI RTVA)

Suomen muotovalionarvon (FI MVA) saksanmetsästysterrieri saa, kun sillä on vaadittavien sertifikaattien lisäksi myös käyttökoe tuloksia seuraavasti: 2 x LUTB vähintään kahdelta eri ylituomarilta tai 1 x VERI 1 tai 2 x VERI 2 tai 1 x MEJÄ-AVO 1 tai 2 x MEJÄ-AVO 2 tai 1 x LUME 1 (Valt. 30.11.08).

FI MVA

1 x LUME1 tai 2 x LUTB vähintään kahdelta eri ylituomarilta tai 1 x LUTB ja VERI1 tai MEJÄ AVO1 tai VAHI1 (Valt. 23.11.2014)

FI KVA

2 x LUTB + 1 x LUTA + LUO1 vähintään kahdelta eri ylituomarilta Suomessa ja vähintään yksi niistä yleisestä kokeesta

FI KVA-M

2 x LUME1 kahdelta erin ylituomarilta Suomessa

FI KVA-V

3 x VERI1 vähintään kahdelta eri ylituomarilta Suomessa (Valt. 22.11.2009)

Kansainvälisen muotovalionarvon ( C.I.B) koira saa kahdella cacibilla kahdesta eri maasta, lisäksi saksanmetsästysterrierit kilpailevat eri maiden muotovalio- ja voittaja titteleistä.

Koekäynnit ja tulosjakaumat 2012 – 2018

$C:\HANNE\HAUVAT&KISSAT\SUOMEN SAKSANMETSÄSTYSTERRIERIT RY\ARINATORI\JALOSTUSTOIMIKUNTA\Mikael11.jpg$

LUME

Vuosien 2013 – 2019 aikana saksanmetsästysterriereille on tilastoitu yhteensä 380 LUME koekäyntiä. Se on 42,36 % seitsemän vuoden rekisteröintimäärästä (897). Hyväksytyn tuloksen sai 319 (83,9 %) koiraa.

LUME	2013	2014	2015	2016	2017	2018	2019

( % / tulosta ) LUME1	(82%)79	(80%)32	(86%)44	(79%)34	(89%)51	(84%)31	(86%)48

( % / tulosta ) LUME0	(6,3%)6	(10%)4	(7,8%)4	(9,3%)4	(3,5%)2	(5,4%)2	(3,6%)2

( % / tulosta ) LUME-	(11%)11	(10%)4	(3,9%)2	(11,6%)5	(7%)4	(10,8%)4	(10,7%)6

Yhteensä	96	40	51	43	57	37	56

LUT ja LUO

Vuosien 2013 – 2019 aikana saksanmetsästysterriereille on tilastoitu yhteensä 1000 koekäyntiä. LUT A-tuloksen saavutti seitsemän vuoden aikana 174 koiraa, joka on 17,4 % koekäyntimäärästä. Tilastosta voimme todeta, että saksanmetsästysterrierien tulostaso LUT-kokeissa on hyvä. On myös huomioitava, että keinoluolastot ovat muuttuneet. Koetulosten vertaaminen 1980- ja 2000-luvulla ei anna oikeaa kuvaa koirien koesuorituksista, joten niiden vertaaminen ei ole tarpeellista.

Hakulöysyys ja mykkyys ovat pysyneet suunnilleen samanlaisina rodussa viimevuosien tapaan. Ohjaajat keskeyttävät kokeen vapaaehtoisesti tai ylituomarit joutuvat sen tekemään jo taipumuskokeen ensimmäisessä vaiheessa harvemmin kuin ennen tyhjän luolan tarkastamisen yhteydessä. Myös toimimattomuuden vuoksi tapahtuneet luopumiset ja sulkemiset ovat harventuneet. Metsästysinto on pysynyt suunnilleen samana rodussa viimevuosien aikana.

Monet koirat kiljuvat ja vinkuvat kokeen alkuvaiheessa, tämä yleensä häviää kokeen alkaessa. Tämä ”kuumeneminen” yhdistetään yleensä hakulöysyyteen. Muistaa tulee kuitenkin, että usein tällaiseen luonteenpiirteeseen voi liittyä myös huono keskittymiskyky ja stressinsietokyvyn aleneminen. Liiallinen tai vääränlainen treenaaminen aiheuttaa koirissa yllämainittuja piirteitä. Yhdistys käynnistää kasvattajakyselyt, joissa harrastajilta tiedustellaan näitäkin asioita.

Luonnonluolan tarkastuksen (LUO) koirat suorittivat hyväksytysti. Koekäyntejä oli yhteensä 204. Se on 22,74 % seitsemän vuoden rekisteröintimäärästä (897).

$C:\HANNE\HAUVAT&KISSAT\SUOMEN SAKSANMETSÄSTYSTERRIERIT RY\ARINATORI\JALOSTUSTOIMIKUNTA\Birre2.jpg$

LUT ja LUO	2013	2014	2015	2016	2017	2018	2019

LUTA ( % / tulosta )	20% (24)	22% (28)	23% (24)	30% (28)	25% (21)	20% (22)	23% (27)

LUTB ( % / tulosta )	58% (70)	57% (72)	56% (59)	52% (72)	56% (47)	58% (63)	59% (69)

LUTC ( % / tulosta )	10% (12)	8% (10)	3,8% (4)	8,2% (11)	7,1% (6)	7% (8)	5% (6)

LUTD ( % tulosta )	1% (2)	1% (1)	1% (1)	0,7% (1)	0	0	2,6% (3)

LUTE	–	–	–	–	–	–	–

LUT0 ( % / tulosta )	5% (5)	5% (6)	6,6% (7)	9,7% (13)	7,1% (6)	3,7% (4)	3,4% (4)

LUT – ( % / tulosta )	7% (6)	8% (10)	10% (15)	6,7% (9)	4,8% (4)	10% (11)	6,8% (8)

Yhteensä ( LUT )	119	129	105	134	84	108	117

LUO1 ( % / tulosta )	100% (37)	100% (26)	100% (28)	100% (24)	100% (27)	100% (25)	100% (37)

LUO0	–	–	–	–	–	–	–

LUO –	–	–	–	–	–	–	–

Yhteensä ( LUO )	37	26	28	24	27	25	37

VERI

Rodun maine vesilintujen käsittelijänä on tänä päivänä pääasiassa melko hyvä. Aiemmin rotu oli kovempiotteinen, eikä aina luovuttanut vesilintua vapaaehtoisesti ohjaajalleen. Nämä ongelmat ovat nyt kuitenkin parantumaan päin. Koirat ovat tänä päivänä sosiaalisempia ja yleensäkin paremmin koulutettuja kuin ennen, mikä vaikuttanee asiaan.

VERI	2009	2010	2011	2012	2013	2014	2015	2016	2017	2018

VERI1 (tulosta)	2	12	5	1	3	6	4	5	1	4

VERI2 (tulosta)	7	6	4	4	6	3	–	–	–	–

VERI3 (tulosta)	3	5	2	–	1	1	2	–	–	1

VERI0 (tulosta)	5	2	–	1	–	–	–	–	2	–

VERI- (tulosta)	–	–	1	–	1	–	–	–	–	–


Yhteensä	17	25	12	6	11	10	6	5	3	5

MEJÄ

Vuosien 2008 – 2018 aikana saksanmetsästysterriereillä oli 45 koekäyntiä, vuosina 2011 – 2018 146 koekäyntiä.

MEJÄ	2008	2009	2010	2011	2012	2013	2014	2015	2016	2017	2018
AVO1 (tulosta)	1	2	7	2	3	2	2	1	44	2	5

AVO2 (tulosta)	–	2	1	–	2	2	–	1	–	2	2

AVO3 (tulosta)	2	1	–	–	1	1	–	–	2	2	1

AVO0 (tulosta)	1	1	2	–	2	3	–	1	3	9	3

AVO- (tulosta)	–	1	–	–	1	1	–	1	–	–	–

VOI1 (tulosta)	–	–	–	6	2	1	11	8	7	10	4

VOI2 (tulosta)	–	–	1	1	–	–	1	–	1	1	–

VOI3 (tulosta)	–	–	–	–	–	1	–	–	–	2	–

VOI0 (tulosta)	–	–	1	1	–	–	1	–	–	–	2
							1
VOI- (tulosta)	–	–	–	–	1	–	1	–	–	–	–

Yhteensä	4	7	12	10	12	11	16	12	17	28	17

4.2.6. Käyttäytyminen kotona sekä lisääntymiskäyttäytyminen

Nykypäivän saksanmetsästysterrierin luonteessa on edelleen sitä samaa vanhaa ”ytyä”. Tänä päivänä yhä enemmän saksanmetsästysterrierejä elää perheen lemmikkinä, luonnekin on jalostunut sosiaaliseksi. Pääsääntöisesti saksanmetsästysterrieri on kotioloissa helppohoitoinen ja vaatimaton koira. Rotu on sopeutunut hyvin lapsiperheisiin ja on kyltymätön kapulan noutaja. Nykypäivän saksanmetsästysterrieri omaa edelleen täysiverisen metsästysterrierin luonteenominaisuudet.

Jalostuksen myötä saksanmetsästysterrieristä on tullut myös järkevämpi metsästyskoira, se ei tarkoita, että rotu on menettänyt kovuuttaan tai intoaan, vaan se on saanut järkeä työskentelyynsä. Luonteenjalostuksella on tässä merkittävä osuus. Tämän päivän saksanmetsästysterrierit ovat luonteeltaan herkempiä ja sopeutuvaisempia kuin ennen. Kontaktinhaluisuus riistatyöskentelyssä ei luonteen jalostamisella ole vähentynyt. Tämä on ollut huomattavissa mm. taipumus- ja metsästyskokeissa.

Saksanmetsästysterrierien lisääntymistä kartoitettiin kasvattajille tehdyllä kyselyllä tammikuussa 2013. Kyselyn tuloksena voidaan todeta, että saksanmetsästysterrierillä ei esiinny mitään yleistä ongelmaa astutuksessa, synnytyksessä tai pentujen hoidossa. Yksittäistapauksissa uroksen haluttomuus tai nartun aggressiivisuus on estänyt tai vaikeuttanut astuttamista. Pentukuolleisuus on ollut erittäin vähäistä ja ainoastaan muutamissa tapauksissa nartulle on jouduttu tekemään keisarinleikkaus. Syynä keisarinleikkaukseen on ollut pennun virheasento tai epäily kuolleesta pennusta, joka tuolloinkin osoittautui vääräksi diagnoosiksi. Kyselyn perusteella nartut synnyttävät itsenäisesti ja huolehtivat pennuistaan normaalisti.

Saksanmetsästysterrieri on voimakasluonteinen rotu ja se saattaa suhtautua muihin tai vieraisiin koiriin pidättäytyvästi. Yksilöiden välillä on kuitenkin huomattavia eroja ja mm. Keski-Euroopassa rotua käytetään yhteismetsästyksessä muiden koirien ja rotujen mukana. Tällöin muihin koiriin vihaisesti suhtautuvia yksilöitä ei hyväksytä. Rodulle ei myöskään hyväksytä minkäänlaista ihmisaggressiivisuutta, eikä sitä rodussa juuri esiinnykään.

Saksanmetsästysterrieri on luolametsästystaustansa vuoksi hyvin itsenäinen ja peloton rotu. Joissakin yksilöissä voidaan havaita rauhattomuutta kovia ja yllättäviä ääniä kohtaan, mutta esim. MEJÄ-tai VERI-kokeessa testatuista koirista yksikään ei ole saanut hylättyä tulosta laukaisupelokkuuden vuoksi.

Joillakin yksilöillä hermostuneisuus saattaa esiintyä ns. tarharamppaamisena. Tämän käyttäytymisen selvittämiseksi on aloitettu tutkimus, mutta sen tuloksia ei ole vielä käytettävissä.

4.2.7. Yhteenveto rodunkäyttäytymisestä ja luonteen keskeisimmistä ongelmakohdista, sekä niiden korjaamisesta

Saksanmetsästysterrieri on kehitetty metsästyskoiraksi, lähinnä kettujen ja pienpetojen luolametsästykseen, sittemmin sen käyttö on yleistynyt myös muussakin metsästyksessä. Rotumääritelmän mukaan saksanmetsästysterrieri on luonteeltaan rohkea ja kova, yhteistyöhaluinen ja kestävä, elinvoimainen ja kiihkeä, seurallinen ja koulutuskelpoinen. Ei arka eikä aggressiivinen. Määritelmä on vaikea luonteenpiirteiden yhdistelmä. Luonteissa löytyy paljon positiivista, kuten myös ongelmia, mm. huono stressinsietokyky, ääniyliherkkyys sekä ylivilkkaus ovat yleisiä. Myös tappelunhaluisuutta, sosiaalisuuden puutetta, sekä tottelemattomuutta tavataan. Näistä tapauksista ei aina voi päätellä onko vika koirassa vai omistajassa. Saksanmetsästysterrieri ei sovellu pelkäksi seurakoiraksi. Se vaatii kunnollisen pentukasvatuksen, peruskoulutuksen ja kurin, jotta sen kanssa on miellyttävää elää. Jalostuksessa tulee kiinnittää huomiota yhtä paljon terveeseen luonteeseen kuin metsästysintoonkin. Esimerkillinen saksanmetsästysterrieri on kotona rauhallinen, huomaamaton, tottelevainen ja luonteeltaan ystävällinen perheenjäsen. Metsästystilanteessa, ketun, supin tai mäyrän hajusta sen riistavaistot heräävät, jolloin koirassa on huomattavissa luolakoiran luonteen piirteet. Sen olemus muuttuu täydellisesti. Saksanmetsästysterrieri on mukana Hannes Lohen stereotyyppistä käyttäytymistä kartoittavassa tutkimuksessa. Tutkimukseen kerätään parhaillaan verinäytteitä koirista joilla esiintyy mm. tarharamppausta sekä koirista, joilla kyseistä pakko-oiretta ei esiinny. Tarkempaa tietoa tutkimuksen tuloksista ei vielä ole saatavilla.

4. RODUN NYKYTILANNE

4.3 Terveys ja lisääntyminen

4.3.1. PEVISA-ohjelmaan sisällytetyt sairaudet

Suomessa saksanmetsästysterrieri kuuluu PEVISA:n alaisiin rotuihin. Rotu liittyi ohjelman piiriin vuonna 2003. Kaikki jalostukseen käytettävät koirat on silmätarkastettava. Rotu on kuulunut PEVISA-ohjelmaan vuodesta 2003 alkaen, jolloin siihen sisältyi myös polvitarkastukset. Vuonna 2018 päivitettiin PEVISA, jolloin poistui polvitarkastus ja lisättiin kortikaalinen katarakta sekä PRA.

PEVISA-ohjelma rodulla

Pentueen rekisteröinnin ehtona on, että molemmista vanhemmista on voimassa oleva virallinen silmätutkimustulos, joka ei saa olla astutushetkellä 24 kk vanhempi. Silmätarkastuksen yhteydessä tulee koira tarkastaa myös entropionin varalta. Koiran, jolla on todettu LL, kortikaalinen katarakta tai PRA jälkeläisiä ei rekisteröidä. Lopullista lausuntoa ei anneta.

PEVISA-ohjelmalla vastustetaan seuraavia sairauksia:

Linssiluksaatio, LL, mykiön siirtymä

Lähde: 2008 Apex Malmin Eläinklinikka; Sari Jalomäki http://www.apexvet.fi/webclinic/Sari/perinnolliset_silmasairaudet.pdf

Tuntemattomalla tavalla periytyvä linssin ripustinsäikeiden perinnöllinen heikkous, joka ilmenee yleensä 3-6 v iässä. Sairaus on tyypillinen terrieriroduilla, mutta esiintyy myös monella muulla rodulla. Linssi alkuun subluksoituu eli irtoaa pois paikaltaan vain osittain, mutta lopulta luksoituu eli irtoaa pois paikaltaan kokonaan. Yleensä molempien silmien linssit luksoituvat, mutta ei välttämättä samaan aikaan. Linssi voi vaeltaa pupilla-aukon läpi silmän etukammiotilaan aiheuttaen silmän sisäisen nestekierron tukkeutumisen ja siten silmänpaineen nousun. Tila on tällöin kivulias ja jatkuessaan johtaa verkkokalvon tuhoutumiseen ja siten näkökyvyn menetykseen. Nopea leikkaushoito on yleensä tarpeen, lopputuloksena on kuitenkin näkökyvyltään heikentynyt silmä. Tutkimushetkellä terveelle koiralle annettavan silmälausunnon voimassaoloaika saksanmetsästysterrierillä on kaksi vuotta. Koska LL voi ilmetä yksilöllä vasta jalostusuran päätyttyä, tulisi linssiluksaation rodusta poissulkemiseksi tutkia myös vanhempia eikä vain jalostukseen käytettäviä yksilöitä. LL-diagnoosin saanutta koiraa ei saa käyttää jalostukseen. Perinnöllistä LL tavataan saksanmetsästysterrierillä. Sairautta vastustetaan rodussa PEVISA:n avulla, eikä linssiluksaatiota sairastavan koiran jälkeläisiä rekisteröidä. Linssiluksaatiolle on nykyisin olemassa AHT-laboratorion tarjoama geenitesti, joka soveltuu käytettäväksi myös saksanmetsästysterriereillä.

PRA

Lähde: 2008 Apex Malmin Eläinklinikka; Sari Jalomäki http://www.apexvet.fi/webclinic/Sari/perinnolliset_silmasairaudet.pdf

PRA eli verkkokalvon etenevä surkastuma, käsittää suuren joukon perinnöllisiä, eri alkuperästä johtuvia tauteja, jotka vääjäämättä johtavat sokeuteen. PRA voi esiintyä myöhäissyntyisenä (keski-iässä ja jopa myöhemmin) tai jo hyvin nuorella iällä. Koiran verkkokalvo voi syntyessä olla täysin terve ja sairastua myöhemmin (degeneraatio) tai verkkokalvo voi olla jo syntymästä asti epänormaali (dysplasia).

Oireet alkavat tavallisimmin hämäräsokeutena. Molempien silmien verkkokalvolla matalia valomääriä aistivat sauvasolut alkavat rappeutua ensin. Hämärässä koira voi olla levoton tai huomattavan varovainen, erityisesti ympäristössä, jossa se ei ole tottunut liikkumaan. Ajan kanssa myös kirkkaassa valossa toimivat tappisolut alkavat rappeutua johtaen täydelliseen sokeuteen. Sokea koira pärjää yleensä hyvin tutussa ympäristössä. Ulkoilutettaessa sokea koira tulee aina pitää kytkettynä. Pitkälle edenneessä tapauksessa PRA potilaan silmäterät eli pupillit ovat usein poikkeuksellisen laajat sekä hitaasti valoon reagoivat. Ikä, jolloin oireet alkavat, vaihtelee roduittain.

Monella rodulla pitkälle edenneessä PRA-taudissa nähdään lisäksi silmän muuttuneen aineenvaihdunnan takia linssin harmaakaihi- eli kataraktamuutoksia. PRA:han sairastuneelle yksilölle ei ole hoitoa, joka voisi estää, hidastaa tai parantaa oireita. PRA on todettu tai epäilty perinnölliseksi taudiksi jo yli 70 rodulla.

Keskimäärin 2/3 sairaan koiran pentuesisarista on kantajia. Oireettomat kantajat periyttävät PRA-mutaatiota.

Saksanmetsästysterrierillä PRA kuuluu perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelmaan, PEVISA:an, eikä sitä sairastavien koirien jälkeläisiä rekisteröidä. Suomessa on diagnosoitu neljä virallista PRA-tapausta.

Perinnöllinen kaihi (ent. HC) Kortikaalinen katarakta

Harmaakaihi aiheuttaa muutoksia linssin läpäisevyydessä ja aiheuttaa sen samentumista joko kokonaan tai osittain. Perinnöllinen harmaakaihi puhkeaa nuoruus- tai täysi-ikäisenä ja voi aiheuttaa koiran täydellisen sokeutumisen. Suomessa perinnöllinen kaihi on saksanmetsästysterrierillä harvinainen, mutta yleistymässä. Rodulla ei ole selvitetty perinnöllisen kaihin periytymismallia.

Cilia aberranta, ylimääräiset ripset

Distichiasikseksi kutsutaan tilaa, jossa hennot silmäripset kasvavat epänormaalisti joko silmäluomen sisäpinnalla tai aivan silmäluomen etureunassa. Näitä epänormaaleja ripsiä voi kasvaa sekä ylä- että alaluomessa. Hankaavat ripset voivat pidemmän päälle aiheuttaa sarveiskalvon tulehduksen (keratitis), lisääntynyttä silmävuotoa ja sarveiskalvon haavaumia. Distichiasis hoidetaan poistamalla kirurgisesti haittaavat ripset. Vika on perinnöllinen, mutta periytymistapa ei ole tiedossa. Rodulla esiintyy sairautta ja luokitellaan vastustettaviin sairauksiin. Suositellaan, että cilia aberranta -yksilöä käytetään jalostukseen vain terveiden kanssa. Saksanmetsästysterrierillä ei ole selvitetty Cilia aberranta:n periytymismallia.

Lähde: 2008 Apex Malmin Eläinklinikka; Sari Jalomäki http://www.apexvet.fi/webclinic/Sari/perinnolliset_silmasairaudet.pdf

Retinan dysplasia, RD, eli verkkokalvon synnynnäinen kehityshiäriö on usealla rodulla perinnölliseksi epäilty tai todettu sairaus, jossa verkkokalvo kehittyy jo sikiökaudella palautumattomasti epänormaalisti. Verkkokalvon rakenne voi paikallisesti olla liikakasvuinen tai osin irtaantunut, muodostaen poimuja ja pienempiä tai laajempia irtaumia. Vakavimmassa tapauksessa koko verkkokalvo on irtaantunut.

RD-geograafinen on RD-multifokaali -muutosta laajempi poimujen ja verkkokalvon ohentumien saarekemainen kertymä, joka jo todennäköisesti vaikuttaa näkökykyyn toisin kuin RD-multifokaali. RD-totaalissa verkkokalvo on kokonaisuudessaan irti. RD-totaali koira on usein syntymästään saakka sokea.

RD-sairaus useimmiten periytyy resessiivisesti. Osalla roduista esiintyy RD-sairauteen liittyen muita silmän kehityshäiriöitä ja osalla voi esiintyä RD-sairauden lisäksi mm. luustomuutoksia. Diagnoosi voidaan tehdä jo pentuna 6-8 viikon iässä.

Ei tiedetä ovatko RD:n eri muodot keskenään geneettisesti samoja sairauksia. On rotuja, joilla esiintyy kaikkia em. RD-muotoja ja rotuja, joilla RD-multifokaali -potilaita käytetään aktiivisesti jalostukseen ja silti vakavampia verkkokalvon kehityshäiriöitä (RD-G, RD-T) ei esiinny.

Rodusta riippuen RD-multifokaali -diagnoosin saaneita potilaita saa käyttää jalostukseen, kunhan valitulla puolisolla ei ko. muutoksia ole. RD-geograafinen ja RD-totaali -potilaita ei saa käyttää jalostukseen missään rodussa.

RD-geograafinen ja RD-multifokaali tapauksia on diagnosoitu saksanmetsästysterrierillä. Saksanmetsästysterrierillä ei ole selvitetty RD-GRD:n periytymismallia.

Muita saksanmetsästysterrierillä Suomessa esiintyviä silmäsairauksia listattuna

Keratiitti
Pienisilmäisyys
PHTVL/PHPV
Posterior polaarinen katarakta
PPM
Näköhermon vajaakehitys / mikropapilla
Punktaatti katarakta
Puutteellinen kyynelkanavan aukko
Sarveiskalvon dystrofia/degeneraatio
Trichiasis

Tässä myös kennelliiton taulukko silmäsairauksista aikajanalta 2009-2019.

Pahimmillaan kipua ja sokeutta aiheuttavat silmäsairaudet, kuten retinan dysplasia (geograafinen ja totaali), katarakta, linssiluksaatio ja retinan degeneraatio (PRA) ovat aina perinnölliseksi epäiltyjä vakavia silmäsairauksia kaikilla roduilla. Lisäksi Suomen Kennelliiton silmäsairaustyöryhmä on päättänyt, että distichiasis, ektooppiset ciliat, ektropion, entropion, makroblepharon ja trichiasis tallennetaan perinnöllisinä silmäsairauksina kaikilla roduilla.

Muita Suomessa rodulla todettuja perinnöllisiä vikoja

Alla lueteltuja vikoja jalostustoimikunta on saanut tietoonsa kasvattajien ja harrastajien kanssa käydyistä keskusteluista.

Hammaspuutokset ja leukojen ahtauden aiheuttamat hampaiden virheasennot

Jonkin verran esiintyy hammaspuutoksia sekä hampaiden virheasentoja, jotka osittain johtuvat liian ahtaista leuoista. Tällaisten yksilöiden käyttöä ei hyväksytä.

Purentaviat

Rodulla esiintyy sekä ylä- että alapurentaa. Näiden lisäksi esiintyy myös vino- ja ristipurentaa. Purentavioille ei ole pystytty esittämään varmaa periytymismallia, mutta polygeeninen periytyminen lienee todennäköisin. Muut purentavirheet ovat harvinaisia.

Lonkkaniveldysplasia

Lonkkanivelen dysplasia eli HD (hip dysplasia) tarkoittaa kehityshäiriötä lonkkanivelessä. Lonkkaniveldysplasia on perinnöllinen vika ja se periytyy polygeenisesti eli usean geenin säätelemänä. Vian ilmenemiseen vaikuttavat myös ympäristötekijät. Lonkkakuvauksia ei ole tehty kuin joitakin satunnaistapauksia. Saksanmetsästysterrieri on pieni ja kevyt koira, joten sairaus ei ole ongelma rodussa.

Napatyrä

Napatyrää esiintyy saksanmetsästysterrierin pennuilla maassamme harvoin. Kooltaan tyrät ovat usein pieniä, eivätkä pääsääntöisesti ole vaatineet leikkaushoitoa. Usein käy myös niin, että pikkupennulla selkeästi tuntuva pieni tyräportti kuroutuu umpeen kasvun edetessä.

Huuli- ja kitalakihalkio

Muutamia tapauksia on esiintynyt rodussa. Periytymismekanismi ei ole tiedossa ja ulkoisilla tekijöillä oletetaan olevan vaikutusta. Kitalakihalkion omaavat koirat menehtyvät tai ne lopetetaan käytännössä jo pentuna, joten tällä ei ole vaikutusta jatkossa.

Seuraavista sairauksista ei toistaiseksi ole kerätty tietoa. Systemaattista seurantaa ollaan vasta aloittamassa.

Immuunivälitteinen hemolyyttinen anemia (IHA tai IMHA) ja trombosytopenia

IMHA ja/tai trombosytopenia-sairautta oletetaan olevan rodulla. Kirjallisuuden mukaan sairaus esiintyy nuorista aina keski-ikäisiin koiriin. On vahvat epäilyt, että saksanmetsästysterrieri on eräs immuunihemolyyttisistä sairauksista kärsivä rotu, joten rodulla on sairauden kehittymiseen todennäköinen alttius. Kirjallisuuden mukaan immuunivälitteinen anemia sekä trombosytopenia olisi nartuilla uroksia yleisempi. Etiologia on elimistön immuunipuolustuksen virheellinen toiminta, jonka seurauksena elimistön puolustussolut alkavat tuhota veren punasoluja ja/tai trombosyyttejä, jotka hajoavat. Seurauksena on anemia ja/tai verenvuototaipumus. Punasolut vastaavat hapen ja hiilidioksidin kuljetuksesta elimistössä ja trombosyytit osallistuvat veren hyytymiseen. IMHA:sta esiintyy kahta muotoa, hankittua ja idiopaattista. Idiopaattisessa muodossa sairauden aiheuttaja jää epäselväksi. Hankitussa immuunipuolustuksen poikkeuksellisen toiminnan laukaisijana toimii jokin ulkoinen tekijä, kuten rokotus tai lääkehoito. Oireet ovat väsyminen, huonovointisuus, oksentelu, limakalvojen kalpeus ja myöhemmin keltaisuus. Koira on usein kuumeinen. Jos koiralla on samanaikaisesti myös immuunivälitteinen trombosytopenia, mikä on aika tavallista, voidaan limakalvoilla nähdä myös pistemäisiä verenvuotoja. Hoitona molempiin sairauksiin käytetään korkeaa kortikosteroidiannosta ja/tai solumyrkkyjä. Koira voi joutua käyttämään lääkitystä loppuelämänsä ajan. Vaikeimmissa tapauksissa voidaan joutua turvautumaan myös veren antamiseen ja molemmat sairaudet voivat johtaa koiran menehtymiseen. Narttukoirat on hyvä steriloida, sillä kiiman aiheuttaman hormonaalisen stressin on epäilty olevan yksi sairauden laukaisevista tekijöistä. Saksanmetsästysterriereitä on kuollut jo 1990-luvun alkupuolella oletettuun autoimmuunitautiin. IMHA liittyy yleisesti puutteelliseen immuunijärjestelmään. Kohonnut homotsygotia-aste lisää immuunijärjestelmän häiriöiden riskiä (sukusiitos).

Epilepsia

Lähde: 2012 Vetcare Oy ja Mäntsälän eläinlääkäriasema; Nina Menna http://www.kennelliitto.fi/FI/jalostusjakasvatus/artikkelit/epilepsia.htm

Epilepsia on toistuvia kohtauksia aiheuttava aivojen sähköisen toiminnan häiriö, joka on koiran yleisin neurologinen sairaus. Kohtauksien luonne vaihtelee ja koiralla voi olla tajunnan, motoriikan, sensorisen toiminnan, autonomisen hermoston ja/tai käyttäytymisen häiriöitä. Kohtauksen aikana koira voi olla tajuissaan tai tajuton. Jos koko koira kouristelee, puhutaan yleistyneestä kohtauksesta. Kohtaus voi esiintyä myös paikallisena, jolloin vain yksi lihasryhmä, esimerkiksi koiran raaja tai raajat kouristelevat. Paikallisalkuinen kohtaus voi laajeta yleistyneeksi kohtaukseksi. Kohtauksen luonne riippuu purkauksen lähtöpaikasta aivoissa ja sen leviämisestä. Epilepsiaa sairastavaa koira ei saa käyttää jalostukseen. Samoin on vältettävä sellaisten riskilinjojen yhdistämistä, joiden tiedetään tuottaneen epileptikkojälkeläisiä, niin kauan kun rodulle ei ole olemassa geenitestiä, jonka avulla sairauden kantajuus voidaan todeta. Ensimmäinen epilepsiakohtaus tulee useimmiten nuorena, 1-5 – vuotiaana, mutta perinnöllinen epilepsia voi alkaa missä iässä hyvänsä. Samantyyppisiä kohtauksia voivat aiheuttaa myös muut sairaudet kuin epilepsia. Epilepsiadiagnoosi pohjautuu muiden sairauksien poissulkemiseen. Siksi koirasta otetaan virtsa- ja verinäytteitä ja tehdään neurologinen tutkimus. Jollei muuta selittävää syytä löydy, koira sairastaa epilepsiaa. Epilepsiaa ei voida parantaa, vaan koira tarvitsee lääkitystä koko loppuelämänsä ajan. Lääkityksen aloituspäätökseen vaikuttaa kohtauksien esiintymistiheys ja vakavuus.

Lääkityksen avulla epilepsiakohtausten esiintymistä voidaan harventaa, kohtauksia lieventää ja niiden kestoa lyhentää. Joskus kohtaukset saadaan lääkityksellä kokonaan loppumaan.

Atopia ja Allergia

Lähde: 2012 Vetcare Oy ja Mäntsälän eläinlääkäriasema; Nina Menna http://www.kennelliitto.fi/FI/jalostusjakasvatus/artikkelit/atopia.htm

Atopia on geneettisestä taipumuksesta aiheutuva tulehduksellinen ja kutiseva allerginen ihosairaus, jonka synnylle on perimän lisäksi olemassa useita altistavia tekijöitä, kuten koiran elinympäristö ja olosuhteet. Atopia on elinikäinen vaiva, joka on kontrolloitavissa, muttei parannettavissa. Ruoka-aineallergia on koiralla atopiaa huomattavasti harvinaisempaa. Vain 10 % iho-oireisista koirista kärsii ruoka-aineallergiasta, jolloin koiralla on yleensä myös ruuansulatuskanavan oireita (ilmavaivat, ripuli). Atooppista tai allergista koiraa ei saa käyttää jalostukseen.

Atopia on tyypillisesti nuoren aikuisen koiran sairaus ja oireet alkavat suurimmalla osalla atoopikoista 6 kk – 3 vuoden iässä. Allerginen nuha, astma ja silmän sidekalvontulehdus ovat koiralla harvinaisia. Koira reagoi ihollaan ja atopia onkin koiran yleisin ihosairaus. Atopiaan liittyvien toistuvien ihon bakteeri- ja hiivatulehdusten esiintymisestä on päätelty, että atoopikkokoirilla olisi puutteellisesti toimiva soluvälitteinen immuunivaste. Atopialle tyypillistä on, että oireet helpottuvat ja pahenevat kausittaisesti ainakin sairauden alkuvaiheessa. Jos oireet ovat heti alkuun jatkuvia, voidaan hyvällä syyllä epäillä ruoka-aineallergiaa aiheuttajaksi.

Atooppinen iho kutisee, minkä seurauksena koira raapii ihonsa rikki. Turkki on hilseilevä ja huonokuntoinen sekä ohut tai jopa paikoin kalju. Niiltä alueilta, joissa kutina on voimakkainta, iho paksunee jatkuvan raapimisen ja kalvamisen seurauksena sekä tummuu. Muutokset paikallistuvat naamaan (huulet ja silmien ympärys), korviin, tassuihin, jalkoihin, leukaan ja vatsan alle (kainalot ja nivuset). Joillakin koirilla jatkuva kutina aiheuttaa myös käyttäytymisen muutoksia, esim. ärtyisyyttä. Toistuvat korvatulehdukset ovat eräs tavallisimmista atoopikon iho-oireista. Koiran kutinan syy on selvitettävä huolellisesti. Jos muuta selittävää syytä ei löydy ja koiralla on atopiadiagnoosin tekemiseen oikeuttavat oireet, koiralle tehdään joko ihotesti tai allergiavasta-aineita etsitään verestä. Koiran atopian hoitoon käytetään monia eri hoitomuotoja. Kaikkein tärkein on allergeenialtistuksen vähentäminen esim. toistuvien pesujen ja ympäristön saneerauksen avulla. Jollei näiden toimenpiteiden ja sekundaaristen bakteeri- ja hiivatulehdusten hallinnalla päästä riittävään lopputulokseen, voidaan allergiatestin tulosten perusteella aloittaa siedätyshoito ja/tai lääkehoito. Allergisia ja atooppisia koiria ei saa käyttää jalostukseen.

4.3.3. Yleisimmät kuolinsyyt

Kennelliiton jalostustietojärjestelmästä löytyy tietoa koirien kuolinsyistä. Tilaston perusteella ei kuitenkaan voida tehdä luotettavia arvioita yleisimmistä kuolinsyistä, koska läheskään kaikkia kuolleita koiria ei ole merkitty tilastoon tai niiden kuolinsyytä ei ole ilmoitettu. Tilastoon 2009-2019 merkityistä koirista yleisin kuolinsyy näyttää kuitenkin olevan tapaturma tai liikennevahinko.

4.3.4. Lisääntyminen

Saksanmetsästysterrierillä ei esiinny mitään erityisiä synnynnäisiä vikoja tai epämuodostumia. Kasvattajille suunnatun kyselyn mukaan pennuilla esiintyy yksittäisiä kitalakihalkioita, mutta niidenkään osuus syntyneissä pennuissa ei ole merkittävä.

Saksanmetsästysterrierillä esiintyviä sairauksia Saksassa ja Ruotsissa

Saksanmetsästysterrieri on muuallakin suhteellisen terve rotu ja samat sairaudet esiintyvät myös ulkomaisissa koirissa.

4.3.5. Sairauksille ja lisääntymisongelmille altistavat anatomiset piirteet

Saksanmetsästysterrieri metsästyskoirana on anatomialtaan ja fysiologialtaan sopusuhtainen rotu sopien hyvin käyttötarkoitukseensa. Rodulla ei ole erityisiä ulkomuotoon liittyviä anatomisia piirteitä, jotka altistavat rodun yksilöitä sairauksille tai hyvinvointiongelmille.

Rotu on listattu 1990-luvulla Euroopan Unionin sairaiden koirien listalle entropiumin vuoksi (luomien sisäänpäin kiertyminen). Rotu on kuulunut Suomessa vuodesta 2003 alkaen PEVISA:n piiriin. Ongelma tiedostetaan Suomessa. Tiedossa on yksi entropium- ja yksi ektropium-diagnosoitu koira, joten näitä sairauksia ei voida pitää vakavana ongelmana.

Koirat ovat rakenteeltaan ja mittasuhteiltaan normaaleja sekä omaavat yleensä voimakkaan sukupuolivietin, joten ne pystyvät astumaan ja synnyttämään luonnonmukaisesti sekä hoitamaan pentunsa omatoimisesti.

4.3.6 Yhteenveto rodun keskeisimmistä ongelmista terveydessä ja lisääntymisessä

Saksanmetsästysterrieri on suhteellisen terve rotu. Rodun tämän hetken vakavimmat perinnölliset sairaudet ovat linssiluksaatio, PRA ja katarakta. Linssiluksaatiolle on kehitetty geenitesti, joten sairaiden koirien syntyminen voidaan estää. Muita rodulla esiintyviä silmäsairauksia seurataan PEVISA-tutkimuksin. Vuosina 2008 – 2019 on tehty PEVISA:n mukaiset silmätutkimukset 414 koiralle. Tänä aikana on todettu yksi uusi linssiluksaatiotapaus, tosin myös koirien tutkiminen on vuosittain vähentynyt (alla Kennelliiton taulukko tutkimusprosenteista silmäsairauksien osalta 2008 – 2019). Tästä johtuen ei voida saada tarkkaa tietoa tämänhetkisestä tilanteesta. Tiinehtymisvaikeuksia on esiintynyt jonkun verran, mutta todennäköisesti näissä on ollut syynä väärä astutusajankohta tai kokematon uros.

4.4 Ulkomuoto

4.4.1 Rotumääritelmä

SAKSANMETSÄSTYSTERRIERI – DEUTSCHER JAGDTERRIER

FCI:n ryhmä 3 Terrierit, saksanmetsästysterrieri, nro 103

Hyväksytty: FCI /26.5.2015, SKL-FKK / 25.8.2015 Alkuperämaa: Saksa

KÄYTTÖTARKOITUS:

Monipuolinen metsästyskoira, joka soveltuu erityisesti luolametsästykseen sekä riistaa karkottavaksi koiraksi.

LYHYT HISTORIAOSUUS:

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen ryhmä aktiivisia metsästäjiä erosi jäsenmäärältään vahvasta kettuterrierikerhosta tähtäimenään luoda rotu, joka olisi tarkoitettu pelkästään metsästyskäyttöön. Kokeneet metsästäjä-kynologit Rudolf Friess, Walter Zangenberg ja Carl-Erich Grünewald päättivät kasvattaa luolametsästykseen soveltuvia mustaruskeita metsästyskoiria. Sattuma tuli heidän avukseen. Hagenbeckin eläintarhan johtaja Lutz Heck lahjoitti Walter Zangenbergille neljä mustaruskeaa terrieriä, joiden sanottiin polveutuvan puhdasrotuisista kettuterriereistä. Näillä neljällä koiralla aloitettiin saksanmetsästysterrierin jalostus. Samoihin aikoihin tohtori Herbert Lackner liittyi rodun kehittäjiin. Taitavien risteytysten (vanhan englantilaisen karkeakarvaisen terrierin ja walesinterrierin kanssa) ja monien vuosien intensiivisen kasvatustyön ansiosta onnistuttiin vakiinnuttamaan rodunomainen ulkomuoto. Jalostuksessa painotettiin käyttöominaisuuksia ja kasvatettiin monipuolisia, kovia, hyvin riistaa haukkuvia ja vesityöskentelystä pitäviä metsästyskoiria, jotka olivat ehdottoman metsästysintoisia ja koulutettavissa. Saksanmetsästysterrierikerho perustettiin vuonna 1926. Edelleenkin kasvatustyössä painotetaan eniten rodun metsästysominaisuuksia, kovaa luonnetta, rohkeutta ja toimintatarmoa.

YLEISVAIKUTELMA:

Pienehkö, väriltään tavallisesti musta-ruskea, tiivis ja sopusuhtainen metsästyskoira

TÄRKEITÄ MITTASUHTEITA:

Rinnan ympärysmitta on 10 – 12 cm säkäkorkeutta suurempi. Rungon pituus on hieman säkäkorkeutta suurempi. Rinnan syvyys on noin 55 – 60 % säkäkorkeudesta.

KÄYTTÄYTYMINEN / LUONNE:

Rohkea ja kova, yhteistyöhaluinen ja kestävä, elinvoimainen ja kiihkeä, seurallinen ja koulutuskelpoinen. Ei arka eikä aggressiivinen.

PÄÄ

Pitkänomainen, hieman kiilan muotoinen, ei suippo. Kuono on hieman lyhyempi kuin kallo niskakyhmystä otsapenkereeseen.

KALLO-OSA: Litteä, korvien välistä leveä ja silmien välistä kapeampi.

OTSAPENGER: Vähäinen.

KIRSU: Kooltaan suhteessa kuonoon, ei liian kapea tai liian pieni eikä halkinainen. Väriltään musta, pääväriltään ruskeilla koirilla myös ruskea.

KUONO-OSA: Vahva. Syvä alaleuka, hyvin voimakkaat leuat.

HUULET: Tiiviit ja hyvin pigmentoituneet.

LEUAT / HAMPAAT / PURENTA:

Suuret hampaat ja vahvat leuat. Virheetön, säännöllinen ja täydellinen leikkaava purenta, ts. yläetuhampaat peittävät tiiviisti ilman rakoa alaetuhampaat; hampaat ovat kohtisuorassa leukoihin nähden. Hammaskaavion mukaisesti 42 hammasta.

POSKET: Voimakkaat.

SILMÄT: Tummat, pienet, soikeat ja syvällä sijaitsevat, jotta ne eivät vahingoitu helposti; tiiviit silmäluomet. Päättäväinen ilme.

KORVAT: Kevyesti päänmyötäiset, V-muotoiset, korkealle kiinnittyneet taittokorvat, eivät kovin pienet.

KAULA: Voimakas, ei liian pitkä, jonkin verran yläviisto. Kiinnityskohta on voimakas.

RUNKO

YLÄLINJA: Suora.

SÄKÄ: Erottuva.

SELKÄ: Vahva ja suora, ei liian lyhyt.

LANNE: Voimakaslihaksinen.

LANTIO: Voimakaslihaksinen ja litteä.

RINTAKEHÄ: Syvä, ei liian leveä. Kylkiluut ovat selvästi kaarevat; pitkä rintalasta ja selvästi taakse ulottuvat kylkiluut.

ALALINJA JA VATSA: Tyylikkäästi kaartuva, lyhyet ja kiinteät kupeet, vatsa hieman ylösvetäytynyt.

HÄNTÄ: Pitkään lantioon vankasti kiinnittynyt, noin yksi kolmasosa typistetty. (Huom. Suomessa typistyskielto.) Asennoltaan pikemminkin hieman yläviisto kuin jäykästi pysty, ei saa kääntyä selän päälle. Maissa, joissa on typistyskielto, häntä jätetään luonnolliseen tilaansa. Sen tulisi olla asennoltaan vaakasuora tai hieman sapelinmuotoinen.

RAAJAT

ETURAAJAT

YLEISVAIKUTELMA: Eturaajat ovat edestä katsottuna suorat ja yhdensuuntaiset, sivulta katsottuna hyvin rungon alla. Etäisyys maasta kyynärpäähän on suunnilleen sama kuin kyynärpäästä säkään.

LAVAT: Lapaluut ovat selvästi viistot ja taakse sijoittuneet, lavat ovat pitkät ja voimakaslihaksiset. Lapaluun ja olkavarren välinen kulmaus on hyvä.

OLKAVARRET: Mahdollisimman pitkät, lihaksikkaat ja kuivat.

KYYNÄRPÄÄT: Rungonmyötäiset, eivät ulos- eivätkä sisäänpäin kääntyneet. Olka- ja kyynärvarren välinen kulmaus on hyvä.

KYYNÄRVARRET: Vahvaluiset, kuivat ja pystysuorat.

RANTEET: Vahvat.

VÄLIKÄMMENET: Hieman viistot, luut pikemminkin vahvat kuin kevyet.

KÄPÄLÄT: Usein takakäpäliä leveämmät. Varpaat ovat tiiviisti yhdessä ja päkiät riittävän paksut, lujat, kestävät ja hyvin pigmentoituneet. Sekä seistessä että liikkeessä käpälät ovat yhdensuuntaiset, eivät ulos- eivätkä sisäänpäin kääntyneet.

TAKARAAJAT

YLEISVAIKUTELMA: Takaraajat ovat vahvaluustoiset ja takaa katsottuna suorat ja yhdensuuntaiset. Polvi- ja kinnerkulmaus ovat hyvät.

REIDET: Pitkät, leveät ja lihaksikkaat.

POLVET: Vahvat ja hyvin kulmautuneet.

SÄÄRET: Pitkät, lihaksikkaat ja jäntevät.

KINTEREET: Matalat ja voimakkaat.

VÄLIJALAT: Lyhyet ja pystysuorat.

KÄPÄLÄT: Soikeanpyöreät, muutoin kuten etukäpälät.

LIIKKEET: Maatavoittavat, vapaat, pitkä etuaskel ja voimakas takatyöntö. Liikkeet ovat sekä edestä että takaa katsottuna suorat ja yhdensuuntaiset, eivät jäykät.

NAHKA: Paksu, tiiviisti pinnanmyötäinen ja poimuton.

KARVAPEITE

KARVA: Pinnanmyötäinen ja tiheä; joko laadultaan kova karkeakarvainen tai laadultaan karkea sileäkarvainen.

VÄRI: Musta, tummanruskea tai mustien ja harmaiden karvojen sekoitus. Punakeltaiset, selvästi rajatut ja puhdasväriset merkit kulmakarvoissa, kuonossa, rinnassa, raajoissa ja peräpeilissä. Vaalea ja tumma maski ovat sallitut ja samanarvoiset. Pienet valkoiset merkit rinnassa ja varpaissa hyväksytään.

KOKO JA PAINO

SÄKÄKORKEUS: Urokset ja nartut 33 – 40 cm.

PAINO: Urokset 9 – 10 kg ja nartut 7,5 – 8,5 kg.

VIRHEET:

Kaikki poikkeamat edellä mainituista kohdista luetaan virheiksi suhteutettuna virheen vakavuuteen.

VAKAVAT VIRHEET:

Kapea kallo, kapea ja suippo kuono. Heikko alaleuka, kapeat leuat. Heikko purenta, vähänkin epäsäännöllinen etuhampaiden asento. Vaalea tai pilkullinen kirsu. Vaaleat, liian suuret tai ulkonevat silmät. Pystyt, kevyet, liian pienet, liian alas kiinnittyneet tai raskaat korvat. Suorat etukulmaukset.

Pehmeä, köyry tai liian lyhyt selkä. Lyhyt rintalasta. Liian kapea tai liian leveä eturinta. Suorat takakulmaukset, ylikulmautuneisuus. Voimakkaasti ulos- tai sisäänpäin kääntyneet kyynärpäät tai käpälät. Pihtikinttuisuus, länkisäärisyys tai ahtaat kintereet niin seistessä kuin liikkuessakin. Peitsaus, jäykät tai sipsuttavat liikkeet. Hajavarpaiset tai ns. kissankäpälät. Selän päälle kääntynyt, liian alas kiinnittynyt tai suorana riippuva häntä. Lyhyt, villava, avoin tai ohut karvapeite, karvaton vatsa tai reiden sisäpinta.

HYLKÄÄVÄT VIRHEET: Luonteen heikkoudet, ampuma- tai riista-arkuus. Ylä- tai alapurenta, vino purenta, tasa- tai osittainen tasapurenta, epäsäännöllinen hammasrivi, muiden paitsi M3 hampaiden puuttuminen. Epätäydellinen pigmentti. Silmäluomien sisä- tai ulkokierteisyys (entropium tai ektropium), keskenään eriväriset silmät, siniset tai pilkulliset silmät. Värivirheet. Liian suuri tai pieni koko.

HUOM. Uroksilla tulee olla kaksi normaalisti kehittynyttä kivestä täysin laskeutuneina kivespussiin.

4.4.2 Näyttelyt ja jalostustarkastukset syntymävuosittain

2009-2019

Kesäleirin yhteydessä pidettävä rodun päänäyttely on ollut ns. ulkomuodon jalostustarkastustilaisuus. Koiria näihin näyttelyihin on ilmoittautunut vuosittain noin 46-60, joka on noin 27,9-49,5 % vuoden rekisteröintimäärästä. Päänäyttelyn tuomarit on valittu asiantuntijoista. Päänäyttelyssä arvostelemassa on ollut saksalaisia kasvattajatuomareita sekä kotimaisia rodun koulutuksesta vastaavia ulkomuototuomareita.

Kesäleirillä pidettävät taipumuskokeet sekä vesiriistakoe ovat toimineet osaltaan käyttöominaisuuksien jalostustarkastuksena. Muualla kuin kesäleirillä pidetyistä metsästys- ja taipumuskokeista jalostustoimikunta on saanut palautetta myös ylituomareilta suoraan.

2000-luvulla on muutamia kertoja järjestetty yhdistyksen kesäleirien yhteydessä verinäytteidenotto-tilaisuuksia sekä silmä- ja polvitarkastuksia. Nykypäivänä terveysseurantaa suoritetaan KoiraNet ja Dogbase -ohjelmien avulla. Yhdistyksen omat terveystiedostot päivitetään. Kasvattajia on informoitu mm. rotulehden välityksellä sekä henkilökohtaisesti.

Varsinaisia jälkeläistarkastuksia yhdistys ei ole järjestänyt.

Rodun päänäyttelyissä saadut mittaustulokset osoittavat seuraavaa:

Rodun päänäyttelyissä mitataan koirien säkäkorkeus ja viime vuosina myös rinnanympärys, muissa näyttelyissä mittaukset suoritetaan tuomarin harkinnan mukaisesti. Tässä keskiarvoja päänäyttelyn mittaustuloksista.

	2014	2015	2016	2017	2018	2019
Urokset korkeus	37 cm	–	37,5 cm	37,5 cm	39 cm	38 cm
Urokset rinnanympärys	49 cm	–	45,5 cm	–	49 cm	45,5 cm

Nartut korkeus	35 cm	–	35 cm	35 cm	37 cm	36 cm
Nartut rinnanympärys	46,5 cm	–	44 cm	–	46 cm	44,5 cm

Yhteenvetona ylläolevista tuloksista voidaan mittaustulosten perusteella todeta, että urosten säkäkorkeus on ollut keskimäärin 38 cm ja rinnanympärys 47,5 cm. Nartuilla säkäkorkeus on ollut keskimäärin 35,5 cm ja rinnanympärys 45,5 cm.

Rotumääritelmän mukaisen saksanmetsästysterrierin tulee olla 33-40 cm korkea. Rodun päänäyttelyissä mitataan koirien säkäkorkeudet säännöllisesti kaikilta koirilta. Päänäyttelyistä kerätyistä mittaustuloksista käy ilmi, että rotu täyttää ihannemitat. Toki tulee muistaa, että ääritapauksia tuodaan harvoin päänäyttelyyn.

4.4.3 Ulkomuoto ja rodun käyttötarkoitus

Seuraavassa on lista rodun käyttötarkoituksen kannalta välttämättömimmistä rakenne ja ulkomuoto-ominaisuuksista, jotka tulisi huomioida ulkomuotoarvostelussa ja jalostuksessa:

Koon tulee olla luolametsästykseen sopiva, ihanne säkäkorkeus uroksella 37-38 cm ja nartulla 35-36 cm. Rinnan ympärysmitta on 10 – 12 cm säkäkorkeutta suurempi. Rungon pituus on hieman säkäkorkeutta suurempi. Rinnan syvyys on noin 55 – 60 % säkäkorkeudesta.
Vahvat leuat ja suuret hampaat sekä virheetön, säännöllinen ja täydellinen leikkaava purenta.
Silmät pienet, soikeat ja syvällä sijaitsevat, jotta ne eivät vahingoitu helposti; tiiviit silmäluomet suojaavat luolastossa lialta ja pölyltä.
Karvapeitteen tärkein ominaisuus on kestää vaativaa ja kuluttavaa metsästystä sekä suojella ihoa metsästystilanteissa. Ihanteellinen turkki on pinnanmyötäinen ja tiheä. Tällaisen karvanlaadun omaava koira viihtyy myös hyvin ulkotarhassa, jossa on huolehdittu riittävä vedensaanti ja lämmitetty koppi.
Rakenteen tulee olla terve, ei ylikulmautuneisuutta.
Luuston tulee olla vahva, ei liian kevyt.
Liikkeiden tulee olla maatavoittavat, vapaat, pitkä etuaskel ja voimakas takatyöntö. Liikkeet ovat sekä edestä että takaa katsottuna suorat ja yhdensuuntaiset, eivät jäykät.
Hyvä lihaskunto auttaa koiraa suoriutumaan tehtävistään metsästyskoirana.

Rodun nykyinen ulkomuoto ja rakenne mahdollistaa hyvin käyttötarkoituksen, johon rotu on alunperin jalostettu. Viime vuosien ihanteena on kuitenkin ollut pieni koko, jolla on toisaalta etunsa luolametsästyksessä, mutta muussa metsästyskäytössä liian pienestä koosta on paremminkin haittaa kuin etua. Pieni koko haittaa mm. vesityöskentelyssä kaislikossa ja ajo- tai jälkityöskentelyssä lumessa etenemisessä.

Karvapeite on tällä rodulla kaksiosainen peitin- ja pohjakarvoineen ja tästä syystä rotu soveltuu tarhakoiraksi, kunhan lämmitetystä suojasta ja veden saannista on myös huolehdittu. Tämän rodun luonteenlaadulle olisi suotavaa, että koira voisi ulkoilla niin paljon kuin haluaa, joka on tarhassa mahdollista.

4.4.4. Yhteenveto rodun keskeisimmistä ulkomuoto- ja rakenneongelmista

Tämän hetken tilanne päänäyttelyiden tuomariarvosteluiden perusteella tehdystä yhteenvedosta (2014 – 2019) voidaan päätellä, että rodun suurimmat jalostukselliset ongelmat löytyy leuoista ja hampaistosta.

Hampaistossa:

Hammaspuutokset
Hampaat vääräasentoiset
Liian pieniä välihampaita

Leuoissa:

Liian ahtaita leukoja
Heikkoutta alaleuassa
Purentavirheitä

On myös huomattavissa silmäsairauksien lisääntymistä kataraktan ja PRA:n osalta.

Rodun kotimaassa Saksassa siitosurokselta vaaditaan:

Ulkomuodon ja karvanlaadun arvostelussa vähintään arvostelua: erittäin hyvä. Ulkomuoto arvioidaan perusteellisesti pitämällä kuitenkin koiran käyttöominaisuudet etusijalla.
Hampaisto siitosuroksella täytyy olla voimakas, täydellinen ja moitteeton leikkaava purenta. Virheenä ei pidetä, jos M3 (hammasrivistön aivan viimeinen) hammas puuttuu.

Nartulta vaaditaan:

Ulkomuodon ja karvanlaadun arvostelussa vähintään arvostelua: hyvä. Ulkomuoto arvioidaan perusteellisesti pitämällä kuitenkin koiran käyttöominaisuudet etusijalla.
Nartulla sallitaan P1 (välihammas kulmahampaan takana) hampaan puutos. Virheenä ei pidetä, jos M3 hampaat puuttuvat.

5. YHTEENVETO AIEMMAN TAVOITEOHJELMAN TOTEUTUMISESTA

5.1. Käytetyimpien jalostuskoirien taso 2007-2019

2007 – 2019 eniten jalostukseen käytetyt urokset	Synt. vuosi	Pentueet	Pentuja	Toisessa polvessa
METSÄTERRIN VEIVI	2011	10	45	9
FI KVA-L FI MVA FI KVA-M PARLOUR’S DIPLOMAT	2010	11	39	57
C.I.B C.I.E LT MVA RO MVA BALTV-17 BRUNO OD FILKU	2012	7	37	16
FI KVA-L FI MVA V-16 BRONKO VOM MARDERSTEG	2014	8	36	12
NATAN VON DER ZEILER KLINGE	2009	7	32	67
C.I.B C.I.E POHJ MVA FI KVA-L FI MVA FI KVA-M SE MVA NO MVA JV-14 HeJW-14 HeW-14 HeW-15 V-15 TAMMITÖRMÄN ACTION	2014	6	29	11
FI KVA-L FI KVA-M UNIVERSALNYI SOLDAT FAVORIT	2010	5	28	16
RINGO VOM LAUBACHTAL	2007	4	27	78
FI KVA FI KVA-M LATOAKAN BRONO	2009	7	27	48
FI MVA FI KVA-M VALLBACKENS MOSKU	2013	5	26	5
FI KVA-M FI KVA FI KVA-M METSÄTERRIN AU DYNY	2007	8	26	76
ERIK VOM KALTEN GRUND	2006	4	24	35
FI KVA-M HAVUKON SEMIN	2012	5	23	0
GRAFSKIY OHOTNIK UDACHLIVY DEMON	2012	4	22	11
ASKO	2008	5	21	27
FI KVA-L FI MVA FI KVA-M PIKKU-PIRUN NARRI	2011	5	20	0
FI KVA-L FI MVA FI KVA-M PIKKU-PIRUN LUGER	2010	3	16	32
FI KVA-L FI KVA-M COLORASSIN DARTH VADER	2011	3	16	19
ELEKTOR ATILA VOM UNNA LINE	2013	3	16	0
NUKI BIČ BOŽIJI	2011	2	14	6

2007 – 2019 eniten jalostukseen käytetyt nartut	Synt. vuosi	Pentueet	Pentuja	Toisessa polvessa
FI KVA-M SAIMAANRANNAN BONA	2010	5	26	7
UNIVERSALNYI SOLDAT PULYA	2009	5	26	0
DIRA VOM GRENZKAMM	2013	4	22	14
RIITUN PIKU	2012	4	21	0
WALDTEUFEL CAYENNE	2006	5	20	8
FI KVA ERÄPIKU DIANA	2007	4	20	46
FI KVA-L FI KVA-M TRIBIANI FIONA	2008	3	20	14
MAŽASIS VIKINGAS ZWALDTEUFEL	2016	3	20	0
METSÄTERRIN RU GINI	2008	3	19	14
NIPUTTAJAN RITU RUBIINI	2008	2	18	33
FI KVA VILTSKRÄCKENS B X LEONE	2008	5	17	11
FI KVA-L FI KVA-M ÄKSY	2008	4	16	46
WALDTEUFEL KÄRPPÄ	2015	3	16	0
C.I.B C.I.E POHJ MVA FI KVA-J FI KVA-L FI MVA FI KVA-M SE MVA FI JVA NO MVA SE JVA SAKUSAAREN AADA	2013	3	15	0
NARDICUM FANTA	2012	2	15	5
FI KVA FI MVA MOIXA HERAETNASDOTTER	2007	2	14	0
FI KVA FI KVA-M NASU	2009	3	14	4
C.I.B FI KVA-L FI MVA FI KVA-M EE MVA MUSTIKKAHARJUN AKKA	2008	5	14	17
LV JMVA DONNA VON DER HIRSCHWIESE	2013	2	13	0
FI KVA-M PIKKU-PIRUN INACHIS IO	2008	3	13	8

5.2. Aiemman jalostuksen tavoiteohjelman toteutuminen

1.1.2018 muutettu PEVISA on karsinut jalostuksesta 4 koiraa. 1 PRA ja 3 kortikaalinen katarakta –diagnoosin saanutta koiraa.

Jalostuksen tavoiteohjelman mukaan LL, PRA ja/tai kortikaalista kataraktaa sairastavaa koiraa tai sen sisaruksia tai sairaan koiran ensimmäisen polven jälkeläisiä ja vanhempia ei tule käyttää jalostukseen. Kortikaalinen katarakta –diagnoosin saaneiden koirien ensimmäisen polven jälkeläisiä on käytetty jto:n suositusten vastaisesti jalostuksessa paljon. Näillä ensimmäisen polven jälkeläisillä on jo lähes 100 jälkeläistä. Jto:n suosituksia ei haluta noudattaa, ainoastaan PEVISA:n avulla voidaan hillitä sairaiden koirien käyttöä sekä urosten liikakäyttöä.

Tilastoa koe- tai näyttelyvaatimusten puuttumisen perusteella jalostuksen ulkopuolelle jääneistä koirista ei voi tehdä, koska rotujärjestön jalostustoimikunnalla ei ole käytössään sellaista tilastoa, josta selviäisi toimikunnan hylkäämät, nartun omistajien omat urossuositukset. On myös mahdotonta tietää, kuinka moni kasvattaja olisi valinnut tietyn uroksen, jos yhdistelmän sukusiitos olisi ollut alle suosituksen. Sukusiitosprosentti on laskenut viime vuosien aikana. 10 vuoden ajan on pysytty alle 3 % sukusiitosprosentin, lukuun ottamatta vuotta 2011 (3,02 %). Tämän jälkeen sukusiitosprosentti on laskenut ja ollaan päästy parina vuonna alle 1 %.

LUT-kokeet

Vuosi	Rekisteröintimäärät	LUT-koekäynnity yht.	LUT-koekäynnit %
2013	117	119	101,7 %
2014	141	129	91,4 %
2015	109	105	96,3 %
2016	125	134	107,2 %
2017	168	84	50 %
2018	135	108	80 %

LUME-kokeet

Vuosi	Rekisteröintimäärät	LUME-koekäynnity yht.	LUME-koekäynnit %
2013	198	96	82 %
2014	186	40	28,3 %
2015	223	51	46,7 %
2016	169	43	34,4 %
2017	138	57	33,9 %
2018	135	37	27,4 %

Päänäyttelyt

Vuosi	Rekisteröintimäärät	Osallistujat yht.	Osallistujat %
2013	198	58	49,5 %
2014	186	46	32,6 %
2015	223	50	45,8 %
2016	169	52	41,6 %
2017	138	47	27,9 %
2018	135	60	44,4 %

Alla olevassa taulukossa on selvitetty aiemman jalostuksen tavoiteohjelman tavoitteet, toimenpiteet niiden saavuttamiseksi sekä tulos.

TAVOITE	TOIMENPIDE	TULOS
Parantaa tai säilyttää rodun perinnöllinen terveydentila sekä käyttöominaisuudet nykyisellä tasolla.	Kerätään, seurataan ja analysoidaan luotettavaa ja monipuolista koe- ja tutkimustietoa Suomessa. Myös kansainvälinen tieto käytetään saaduin osin hyväksi. Kannustetaan koiranomistajia osallistumaan kokeisiin, näyttelyihin ja terveystarkastuksiin. Jalostuskoirat tarkastetaan PEVISA:n ohjeen mukaisesti.	Rodun terveydentila ja käyttöominaisuudet ovat säilyneet samalla tasolla. Vuosina 2000-2014 tutkittujen koirin polviluksaatiosta ei ole todettu vakavia muotoja, joten polvitarkastuspakko päätettiin poistaa PEVISA-ohjelmasta vuoden 2016 alusta.
Edesautetaan kasvattajien pyrkimyksiä jalostaa rotua tutkimalla, tukemalla sekä informoimalla. Rodun hyvinvointia edistetään.	Rotujärjestö pyrkii ohjaamaan ja opastamaan kasvattajia sekä rodun harrastajia.	Koiria on tutkittu PEVISA-ohjeen mukaisesti sekä käytetty verikokeissa DNA-testejä varten. Kasvattajia on informoitu jäsenlehdessä ja internetissä.
Rodun toivotaan pysyvän metsästäjien omistuksessa ja leviäminen pelkäksi seurakoiraksi pyritään estämään.	Informoidaan kasvattajia, että koirat luovutetaan ensisijaisesti metsästäjille.	Koirat ovat pääsääntöisesti metsästyskäytössä.
Rodun suosio pyritään pitämään nykyisellä tasolla.	Pyydetään kasvattajia jalostamaan koiriaan maltillisesti ja suurta harkintaa käyttäen.	Rodun rekisteröintimäärä on kääntynyt laskuun.
Vältetään ”matadorijalostusta”.	Sukusiitokset suoritetaan erittäin suurta harkintaa käyttäen ja sukusiitoskerroin ei saa nousta yli 3,125 % kahdeksaan sukupolveen laskettuna. Yksilön jälkeläisten tai lastenlasten lukumäärä ei saa ylittää 40 jälkeläistä	Sukusiitos on laskenut. Uroksista 7 koiran kohdalla ns. matadorijalostuksen luvut ylittyvät.
Kiinnitetään luonteeseen kokoajan huomiota, jotta ne säilyvät vähintään nykyisellä tasolla.	Luonteentestauksia seurataan mm. koe- ja näyttelykäyntien avulla. Seurataan myös koirien ongelmia kotioloissa. Vältetään vihaisten tai muiden elämänlaatua selvästi alentavista sairauksista kärsivien koirien jalostuskäyttöä.	Jalostukseen on käytetty hyväluonteisia koiria.
Pyritään säilyttämään kokeisiin osallistumisprosentti korkealla tasolla. (LUT 80-90 % ja LUME 15-20 % vuosittaisesta rekisteröintimäärästä)	Kannustetaan koirien omistajia osallistumaan rodun käyttökokeisiin.	Vuosina 2013-2018 LUT-kokeiden osallistumisprosentti on ollut 50-101 % ja LUME-kokeiden 27,4 % – 82 % vuosittaisesta rekisteröintimäärästä
Voimakkaat metsästysvietit omaavan koirarodun tulee olla terve.	Pyritään avoimuuteen ja ahkeraan koirien tutkimisiin myös muiden kuin jalostuskoirien osalta. Sairastapaukset tilastoidaan ja aineistoa tutkitaan ja sairaustapauksista tiedotetaan kasvattajille.	Rotu on säilynyt suhteellisen terveenä. Mm. silmäsairauksista PRA on todettu ainoastaan kahdella koiralla ja kortikaalinen katarakta 10 koiralla.
Ulkomuodoltaan rotumääritelmää vastaava saksanmetsästysterrieri.	Näyttelyiden osallistumismäärät tulisi saada lisääntymään lähemmäksi 50 %. Päänäyttelytuomarit valitaan huolella ja pidetään päänäyttelyn osallistumiskynnys alhaisena. Keskustellaan kasvattajien kanssa rotumääritelmän tulkinnasta, jotta he ymmärtävät oikean rotutyypin mallin. Kasvattajia tulee opastaa kiinnittämään huomioita koiran kokoon ja mittasuhteisiin.	Päänäyttelyissä on ollut vuosina 2013-2018 46-60 koiraa, joka on keskimäärin 27,9-49,5 % vuosittaisista rekisteröinneistä. Tämä on saavutettu mm. päänäyttelyn edullisella osallistumismaksulla ja päänäyttelyn järjestelyjen ja tuomarien valinnan onnistumisella. Rotumääritelmän tulkinnasta on julkaistu artikkeli yhdistyksen internetsivuilla. Kasvattajia on pyydetty kiinnittämään huomioita rodun kokoon.
Suositellaan korkeuden ja rinnanympäryksen mittaustulosten merkitsemistä koirien arvosteluihin.	Panostetaan ulkomuototuomarikoulutukseen ja tuomareiden ajan tasalla pitämiseen.	Päänäyttelyissä koirat on mitattu, muissa näyttelyissä vain satunnaisesti.
Huolehditaan siitä, että rotu ei jakaannu näyttely- ja käyttölinjaisiin koiriin.	Jalostukseen käytettäväksi suositellaan koiria, jotka ovat saaneet B- tuloksen luolakoirien taipumuskokeissa (LUT) tai hyväksytyn tuloksen luolakoirien metsästyskokeessa. (LUME). Suositellaan koiria käytettävän myös vesiriistakokeessa (VERI). Muotovalion arvoon vaaditaan vähintää yksi käyttökoetulos rodunomaisesta kokeesta.	Rotu ei ole jakaantunut näyttely- ja käyttölinjoihin.
Toteutetaan puolueetonta informointia kasvattajalle.	Aktivoidaan kasvattajia ja harrastajia kysymään jalostustoimikunnalta ajankohtaisia kuulumisia ja ohjausta yhdistelmiä suunnitellessaan.	Tässä ei ole onnistuttu. Tilannetta on parannettu viimeisen vuoden aikana mm. lisäämällä tiedottamista hallituksen toimista ja pyrkimällä aktivoimaan jäsenistöä tekemään aloitteita.
Parannetaan kaikin keinoin palvelua kasvattajia kohtaan.	Julkaistaan rotulehdessä säännöllisesti jalostusasioita ja ajankohtaisia artikkeleja sekä järjestetään koiranjalostukseen liittyviä tilaisuuksia.	Jäsenlehdessä on ollut säännöllisesti ko. artikkeleita ja kasvattajille suunnattuja koiranjalostukseen liittyviä tilaisuuksia on järjestetty, mutta ei ole ollut osallistujia.
Aktiivinen yhteistyö kasvattajien ja jalostustoimikunnan välillä.	Lisätään luottamusta rotujärjestöä kohtaan.	Jalostustoimikunta ei ole saavuttanut täydellistä luottamusta jäsenistön keskuudessa ja se on valittu uudelleen kaksi kertaa toimikautensa aikana.

Tuloksista on nähtävissä, että rotujärjestön käsityksen mukaan PEVISA- ja jalostussuositukset ovat pääsääntöisesti ajan tasalla. Jalostusmateriaalin lisäämiseksi päätettiin vuonna 2013 nostaa sukusiitosprosenttia 6,25 %:iin viidellä sukupolvella laskettuna.6. JALOSTUKSEN TAVOITTEET JA STRATEGIAT

6.1 Jalostuksen tavoitteet

Saksanmetsästysterrieri toimii tulevaisuudessakin sen alkuperäisessä tarkoituksessa. Sen tulee olla terve, sisukas, peräänantamaton, taisteluntahtoinen, metsästysintoinen ja monikäyttöinen luolakoira.

Rotujärjestön ja kasvattajien tärkein tehtävä on säilyttää saksanmetsästysterrieri terveenä ja toimivana metsästyskoirana, noudattaen jalostuksen ohjesääntöä. Rotujärjestö kerää, seuraa ja analysoi luotettavaa ja monipuolista koe- ja tutkimustietoa Suomessa. Kansainvälinen tieto käytetään myös saaduin osin hyväksi.

Rotujärjestö kannustaa koiranomistajia osallistumaan kokeisiin, näyttelyihin ja terveystarkastuksiin, jotta saamme tarvitsemaamme tietoa rodun tämän hetken tilasta.

Tavoitteena on parantaa tai säilyttää tällä tasolla rodun perinnöllistä terveydentilaa sekä käyttöominaisuuksia. Rodun toivotaan pysyvän metsästäjien omistuksessa ja leviäminen pelkäksi seurakoiraksi pyritään estämään mm. informoimalla kasvattajia.

Saksanmetsästysterrierin oletetaan tulevaisuudessa valtaavan monipuolisemman metsästyskoiran maineen mm. noutavana, jäljestävänä sekä ajavana koirana. Pienpetokannan ja raivotautivaaran kurissa pitämiseksi on luonnollista jatkaa hyvien luolakoirien kasvattamista. Jäljestämistä on syytä kaikin tavoin aktivoida. Saksanmetsästysterrierin käyttö esim. kyyhkysen noutamiseen varsinkin ennen viljan puintia on perusteltua jo koiran pienen koon vuoksi. Myös sorsanmetsästyksessä voi hyödyntää koiran innokasta noutamisviettiä. Oman haasteensa antaa lisääntyvä kauriinmetsästys. Ajavana koirana saksanmetsästysterrieri puolustaa paikkaansa vain pienillä metsästysalueilla.

Rotu ei saa jakaantua erillisiin näyttö- ja käyttölinjoihin. Saksanmetsästysterrieri tullaan säilyttämään metsästyskoirana, josta omistaja voi kouluttaa haluamansalaisen metsästyskaverin.

Säilyäkseen sellaisena myös tulevaisuudessa on rodun kannalta tärkeää säilyttää jalostuspohja riittävän laajana ja vaalia psyykkisesti vahvoja, luonteeltaan terveitä ja fyysisesti kaikin puolin elinvoimaisia koiria. Rodun suosio tulevaisuudessa tuskin kasvaa räjähdysmäisesti, jolloin rekisteröintimäärissäkään ei tapahtune suuria muutoksia.

6.2 Suositukset jalostuskoirille ja yhdistelmille

Jalostuskoiralta vaaditaan vähintään luolakoirien taipumuskokeesta B-asteen tai metsästyskokeen (LUME) hyväksytty tulos.
Suositaan metsästyskokeen (LUME) hyväksytysti suorittaneita ja vesiriista (VERI) kokeessa palkittuja jalostuskoiria
Jalostuskoirien tulee olla palkittu näyttelyissä vähintään HYVÄ- palkinnolla.
Jos koira on saanut näyttelyissä arvosteluun maininnan todetusta aggressiivisuudesta tai koetuomari on huomauttanut arvostelussaan koiran luonteesta vihaisuutta, sitä ei suositella käytettäväksi jalostuksessa. Kasvattajan tulee itsensä olla kriittinen jalostuskoiran luonteen suhteen.
Sukusiitoskerroin ei saa ylittää 6.25 % viiteen sukupolveen laskettuna.
Jalostuskoirat ovat silmätarkastettava PEVISA:n mukaisesti ja Kennelliiton ohjetta noudattaen.
Jalostuksessa käytetään mahdollisimman korkealuokkaista materiaalia. Jalostuskoiran valinnassa tulee kiinnittää huomiota paitsi koiraan itseensä, myös sen mahdollisten jälkeläisten ja muiden sukulaisten laatuun. Koirien ulkomuotoa ja karvapeitettä arvioidessa pidetään kuitenkin käyttöominaisuudet etusijalla. Yhdistelmien suunnittelussa otetaan huomioon koiran metsästysinto ja –ominaisuudet, luonne, todettujen vikojen ja sairauksien periytyvyys sekä yhdistelmän vaikutus koko populaatioon.
Kaiken kaikkiaan jalostuskoiran tulee olla terve, metsästysintoinen, rotumääritelmän mukainen ja lisääntymiskykyinen saksanmetsästysterrieri.
Jalostustoimikunta ohjaa ja neuvoo kasvattajia ja harrastajia sekä seuraa pentujen rekisteröintiä. Toimikunta voi antaa myös omia suosituksiaan jalostustiedusteluihin. Kyselyt ja vastaukset arkistoidaan.
Rodun PEVISA-määräykset vaativat silmätarkastustuloksen kaikilta jalostuskoirilta. Koira on tarkistettava silmien osalta jo ennen astutusta. LL, PRA sekä kortikaalinen katarakta -sairaan koiran jälkeläisiä ei rekisteröidä.

Vaikka PEVISA-ohjelmasta päätettiin poistaa polvitutkimuspakko vuoden 2016 alusta, vakavampaa polviluksaatiota sairastavan koiran jalostuskäyttö tulee harkita tarkasti, eikä niitä suositella käytettäväksi jalostuksessa kuin hyvin perustellusti.

LL, perinnöllinen kaihi (ent. HC), PRA, entropion tai glaukooma sairastavaa koiraa, sen sisaruksia tai sairaan koiran ensimmäisen polven jälkeläisiä ja vanhempia ei tule käyttää jalostukseen. DNA:lla testatun LL-kantajakoiran voi astuttaa terveperimäisellä koiralla.
Kasvattajia kannustetaan kiinnittämään huomiota kaikkiin rodussa esiintyviin sairauksiin. Jalostuskoiran tulee olla kaikin puolin terve ja lisääntymiskykyinen koira. Geenipoolia supistamatta, resessiivisesti periytyviä silmäsairauksia, toisen asteen tai siitä vakavampaa patellaluksaatiota, autoimmuunisairauksia, idiopaattista epilepsiaa, allergioita, vihaista tai muuta koiran elämän laatua selvästi alentavista sairauksista kärsiviä koiria ei tule käyttää jalostukseen. RD ja PPM; parituskumppanin on oltava terve.
Kiinnitetään huomiota hammaspuutoksiin, purentoihin sekä kapealeukaisuuteen. Suositaan täysihampaisia, tervepurentaisia ja vahvaleukaisia koiria.
Yksittäisten koiran käyttöä seurataan ja liikakäytöstä tiedotetaan. Jälkeläisten määrän lisäksi seurataan lastenlasten määrää. Jalostusehdotuksissa pyritään välttämään urosta, jolla on läheinen esi-isä isoisäkäyrän alkupäässä. Vältetään matadorijalostusta kaikin keinoin. Yksilöä on käytetty liikaa jalostukseen, kun sen jälkeläismäärä tai lastenlasten määrä ylittää 30 rajan (5 % neljän viimeisen vuoden rodun rekisteröintimäärästä).

6.3. Rotujärjestön toimenpiteet

Rotujärjestö edesauttaa kasvattajien pyrkimyksiä jalostaa rotua tutkimalla, tukemalla sekä informoimalla. Rodun hyvinvointia edistääkseen rotujärjestö pyrkii ohjaamaan ja opastamaan kasvattajia sekä rodun harrastajia.

Rodun suosio pyritään pitämään nykyisellä tasolla. Toivotaan, että kasvattajat jalostavat koiriaan maltillisesti ja suurta harkintaa käyttäen.

Rotujärjestön asettamiin tavoitteisiin on mahdollista päästä vain silloin, kun mahdollisimman moni kasvattajista ja koiranomistajista saadaan sitoutumaan ohjeiden noudattamiseen. Tällä hetkellä suuri osa kasvattajista on tiedostanut jalostuksen pelisäännöt, mutta toimivat itsenäisesti. Rotujärjestön tavoitteena on aktivoida kasvattajia ja harrastajia kysymään jalostustoimikunnalta ajankohtaisia kuulumisia ja ohjausta yhdistelmiä suunnitellessaan. Näin toteutamme puolueetonta informointia kasvattajalle.

Rotujärjestön tulee kaikin keinoin parantaa palveluaan kasvattajia kohtaan mm. julkaisemalla rotulehdessä säännöllisesti jalostusasioita ja ajankohtaisia artikkeleja. Sen tulee myös järjestää koiranjalostukseen liittyviä tilaisuuksia. Ilman osapuolten yhteistyötä ei voida puhua koko koirakannan kehittämisestä Suomessa.

Rotujärjestön tavoitteeksi asetetaan aktiivinen yhteistyö kasvattajien ja jalostustoimikunnan välillä. Jotta kasvattajat ja harrastajat motivoituisivat rodun säilyttämiseen tällä tasolla sekä sen kehittämiseen, heidän tulisi voida tuntea luottamusta rotujärjestöä kohti.

Luonne ja käyttöominaisuudet

Koirien luonteeseen kiinnitetään kokoajan huomiota, jotta ne säilyvät vähintään nykyisellä tasolla. Luonteentestauksia seurataan mm. koe- ja näyttelykäyntien avulla.

Rodun erikoisalueena pidetään edelleenkin pienpetojen, turkisriistan ja vesilintujen metsästystä. Kouluttamalla koirasta voi saada hyvän kaverin myös kyyhkysten, jänisten, näätien ja hirvien metsästykseen.

Maamme kauriskantojen lisääntymisen myötä tämä metsästysmuoto näyttelee entistä tärkeämpää osaa metsästäjien keskuudessa. Koiraa voi metsästystilanteessa käyttää myös ajavana koirana. (Metsästyslaissa on määritelty säkäkorkeus koirille, jotka saavat ajaa kaurista.)

Hyvän hajuaistin vuoksi saksanmetsästysterrieri jäljestää verijälkeä mielellään. Vahvat riistavaistot omaavana rotuna kouluttaminen voi kuitenkin tuottaa haasteita. Haavoittuneiden ja loukkaantuneiden eläinten jäljestäjinä saksanmetsästysterrierit ovat kunnostautuneet juuri hyvän hajuaistin vuoksi.

Kokeisiin osallistumisprosentti on pyrittävä säilyttämään korkealla tasolla ja pyrittävä siihen, että LUT-koekäynnit säilyisivät 80-90 % vuosittaisesta rekisteröintimäärästä. LUME-koekäynnit säilyisivät 15-20 % vuosittaisesta rekisteröintimäärästä. Metsästystilanteiden tärkeyttä jalostuskoiria puntaroitaessa ei pidä unohtaa. Ne ovat erinomaisia jalostusmittareita.

Seurataan myös koirien ongelmia kotioloissa.

Terveys

Terveystavoitteena pidettäköön, että voimakkaat metsästysvietit omaavan koirarodun tulee olla terve. On tärkeää, että käyttökoira on fyysisesti terve. Uusia silmäsairaustapauksia todetaan vuosittain. Vain avoimuudella ja ahkeralla koirien tutkimisella voimme pitää koirakantamme suhteellisen terveenä. Tuontikoirien taustat tulisi tutkia mahdollisimman tarkasti mahdollisien perinnöllisten sairauksien varalta. Suomen koirakanta polveutuu pitkälti saksalaisista ja ruotsalaisista koirista sekä linjoista, joissa on todettu perinnöllisiä sairauksia. Myös muitakin kuin jalostuskoiria tulee tutkia, näin saadaan tietoa muistakin koirista.

LL-geenitestin olemassaolo mahdollistaa LL-mutaatiota sairastavien koirien sulkemisen jalostuksen ulkopuolelle. LL sairastavaa koiraa tai sen sisaruksia tai sairaan koiran ensimmäisen polven jälkeläisiä ja vanhempia ei tule käyttää jalostukseen. Myöskään kahden LL-geenimutaatiota kantavan koiran yhdistämistä ei suositella.

Ulkomuototavoitteena on ulkomuodoltaan rotumääritelmää vastaava saksanmetsästysterrieri.

On hyvä muistaa, että näyttelyissä annetaan arvio koiran ulkomuodosta suhteessa rotumääritelmään. Kilpaileminen eri-ikäisten koirien kesken ei ole tarkoituksenmukaista.

Päänäyttelytuomarit valitaan huolella.

Pidetään päänäyttelyn osallistumiskynnys alhaisena.

Rotujärjestön tulee panostaa ulkomuototuomarikoulutukseen ja paneutua tuomareiden ajan tasalla pitämiseen. Kasvattajien kanssa tulee keskustella rotumääritelmän tulkinnasta, jotta he ymmärtävät oikean rotutyypin mallin. Kasvattajia tulee opastaa kiinnittämään huomioita koiran kokoon ja mittasuhteisiin, rungon vahvuuteen, vahvaan päähän, jossa on oikea ilme. Myös hampaiden laskeminen ja oikean purennan toteaminen vaativat opastusta. Lisäksi kasvattajien tulisi erottaa oikea sukupuolileima. Näitä kaikkia asioita tulee pohtia yhdistelmiä suunniteltaessa.

Rotujärjestön ja kasvattajien on huolehdittava, että rotu ei jakaannu näyttely- ja käyttölinjaisiin koiriin. Tätä on pyritty säätelemään mm. sillä, että saksanmetsästysterrieriltä vaaditaan tietyt käyttökoetulokset ennen muotovalion arvon saavuttamista. Mm. luolakoirien taipumuskokeesta vaadittavat 2 x LUTB -asteen tulokset säätelevät koirien kokoa sopivaksi. Saksanmetsästysterrierien näyttely- ja koetulokset julkaistaan vuosittain tuloskirjassa.

Hyvä lihaskunto auttaa koiraa suoriutumaan tehtävistään metsästyskoirana.

Rotujärjestö suosittelee jalostukseen käytettäväksi koiria, jotka ovat saaneet näyttelyissä vähintään laatuarvostelun hyvä ja B- tuloksen luolakoirien taipumuskokeissa (LUT) tai hyväksytyn tuloksen luolakoirien metsästyskokeessa (LUME). Suositellaan koiria käytettävän myös vesiriistakokeessa (VERI), jotta saamme monipuolisempaa koetietoa koirasta. Käytännön metsästystilanteet ovat erinomaisia testaustapoja. Rodun päänäyttelyn tuomarit ovat rodun asiantuntijoita, jotka antavat jalostustoimikunnalle sekä monelle valveutuneelle saksanmetsästysterrierikasvattajalle ja – harrastajalle oppia ja ulkomuodon jalostustavoitteita tulevaisuuden varalle. Korkeuden ja rinnanympäryksen mittaustulosten merkitseminen koirien arvosteluihin auttavat mittasuhteiden arvioinnissa.

Tietojen kerääminen

Tietoa käyttökokeista voimme kerätä arvostelulomakkeista, koska yksi kappale tulee rotujärjestölle. Myös kokeiden ylituomarit sekä alueelliset LUT -kouluttajat informoivat tarvittaessa yhdistystä. Näyttely- ja koetulokset sekä terveystiedot saamme kerättyä KoiraNet -järjestelmästä sekä virallisista silmätutkimuslomakkeista. Avoimuus sairauksien ja vikojen informoimisessa palvelee kasvattajia parhaiten.

Yleistä jalostuksen tavoitteista

Jalostuksen tärkeimpänä tavoitteena tulee pitää periksi antamatonta metsästysintoa ja sitkeyttä. Huolehtia tulee myös perinnöllisistä sairauksista ja vioista sekä terveestä luonteesta, joita tulee seurata. Perinnölliset viat kuten häntäviat, kivesviat sekä erilaiset purentaviat ja hammaspuutokset eivät vaadi entistä käytäntöä enempiä toimenpiteitä. Toivotaan, että vialliset yksilöt karsitaan jalostuksesta mm. näyttelyarvostelujen pohjalta. On syytä seurata rodun silmäsairauksia. Nämä seikat yhdessä ovat johtaneet saksanmetsästysterrierin liittymisen PEVISA -ohjelmaan.

Jalostusneuvojat valitaan henkilöistä, jotka ovat roduntuntijoita, mieluummin vähintään LUT -kouluttajapätevyyden omaavia, käytännön metsästystä harrastavia sekä perinnöllisyysoppiin riittävästi perehtyneitä henkilöitä. Diplomaattista asiankäsittelytaitoa ja riittävää objektiivisuutta asioihin painotamme myös hyvältä jalostusneuvojalta.

6.4 Uhat ja mahdollisuudet, varautuminen ongelmiin

Rodun vahvuuksia ja heikkouksia sekä uhkia ja mahdollisuuksia

Populaatio	Vahvuudet	Heikkoudet
	Sukusiitosaste pienentynyt	On käytetty liikaa samoja ja saman sukuisia koiria jalostukseen
	Tuontikoirat laajentavat koirakantaa	On käytetty vain pientä osaa terveistä ja hyvistä koirista jalostukseen
	Rodun monimuotoisuus	Huolimattomilla yhdistelmillä saadaan helposti sukusiitosaste liian korkeaksi
	Rotu ei ole jakaantunut näyttely- ja käyttölinjoihin	Tuontikoirat yleensä tuntemattomia
		Huolellisen suunnittelun puute
		Pieni kannankoko

Luonne ja ulkomuoto	Vahvuudet	Heikkoudet
	Suhteellisen terveluonteinen	Jotkut yksilöt ylivilkkaita sekä stressiherkkiä
	Helppohoitoinen	Joissakin yksilöissä tavataan sosiaalisuuden puutetta sekä tappelunhaluisuutta
	Vaatimaton	Turkin nyppiminen
	Luonteen kovuus ja sitkeys	Etuosan heikkoudet
	Ulkomuodoltaan EH-tasoinen	Sukupuolileiman hälveneminen
	Kooltaan sopiva	Leukojen kapeus
	Suhteellisen terveluonteinen

Käyttöominaisuudet	Vahvuudet	Heikkoudet
	Suosittu luolakoira	On käytetty liikaa samoja ja saman sukuisia koiria jalostukseen
	Toimiva luolakoira	On käytetty vain pientä osaa terveistä ja hyvistä koirista jalostukseen
	Suomessa on hyvä riistakanta	Huolimattomilla yhdistelmillä saadaan helposti sukusiitosaste liian korkeaksi
	Monipuolinen metsästyskoira	Tuontikoirat yleensä tuntemattomia
	Hyvä hajuaisti	Huolellisen suunnittelun puute
	Erinomainen metsästysinto	Pieni kannankoko


Terveys ja rakenne	Vahvuudet	Heikkoudet
	Suhteellisen terve koirakanta	Hammaspuutokset
	Todettuja silmäsairauksia vähän	Rodussa on ilmennyt monentyyppisiä silmäsairauksia
		Jalostuskoirien taustoja ei tunneta tarpeeksi yhdistelmää suunniteltaessa
		Silmäsairaita sukuja linjataan edelleen

Markkinapotentiaali	Vahvuudet	Heikkoudet
	Ei tarvetta markkinapotentiaalille, kysyntä on sopiva rekisteröintimääriin nähden	Kasvattajat myyvät pentuja myös seurakoiraksi ja muiksi harrastekoiraksi kuin metsästykseen Kysynnän ollessa suurempaa, kasvattajat astuttavat myös heikompia koiria
	Ei ole muotirotu	Kanta on suppea, käytetään liikaa samoja koiria jalostuksessa
	Pentujen luovutus metsästäjille

Lisääntyminen	Mahdollisuus	Uhka
	Hyvä lisääntymiskyky	Kanta on suppea, käytetään liikaa samoja koiria jalostuksessa
	Helpot astutukset
	Normaalit synnytykset

Käyttöominaisuudet	Mahdollisuus	Uhka
	Yhteistyön kehittäminen pitkän kokemuksen omaavien kasvattajien ja harrastajien kanssa	Löysyys lisääntyy riistatyöskentelyssä
	Yhteistyö muiden maiden kanssa	Väärien sukulinjojen yhdistäminen ja metsästysinnon heikkeneminen
	Monipuolisuuden hyödyntäminen
	Pennunostajien tietotaidon lisääminen
	Riistakanta ei häviä Suomesta

Markkinapontetiaali	Mahdollisuus	Uhka

	Suosittuna luolakoirana ottanut paikkansa metsästäjien keskuudessa	Liiallinen kilpailuhenki ja kunnianhimoisuus sekä menestymisen pakko voi johtaa epäasiallisiin jalostusvalintoihin
	Kasvattajat voivat valita kenelle myyvät pennut

Varautuminen ongelmiin

Riski

Syy

Varautuminen

Miten vältetään

Toteutuessaan merkitsee

Jalostuspohja kaventuu

Jalostuskoirien sukulaisuudet ja yksittäisten koirien liikakäyttö.

Kapea geenipohja

Sukusiitosasteen huomioonottaminen

Huolellinen yhdistelmien suunnittelu

Sukulaisuutta seurataan mm. KoiraNet -ohjelman avulla 8:ssa sukupolvessa.

Tietoa tilastoidaan ja siitä tiedotetaan jäsenistölle

Jalostuspohja kaventuu ja sairaudet lisääntyvät.

Metsästysominaisuudet heikkenevät

Monimuotoisuus häviää.

Kasvattajien, harrastajien ja rotujärjestön välisen

Avoimuuden puute

Ei saada avoimesti oikeaa tietoa koirien sairauksista

Ei saada aina oikeaa tietoa koirien metsästysominaisuuksista

Ei sitouduta JTO:aan tarpeeksi

Kannustetaan avoimuuteen ja yhteistyöhön sidosryhmien kesken

Kannustetaan noudattamaan JTO:aa

Otetaan vastuuta yhdistelmiä tehtäessä

Kerrotaan avoimesti todetuista puutteista

Tiedotetaan todetuista diagnooseista

Avoimella keskustelulla

Asiallisella tiedottamisella

JTO:n sisällön merkityksen ymmärtäminen

Perinnöllisiä vikoja ja sairauksia ei salata, vaan niistä kerrotaan jalostustoimikunnalle avoimesti

Metsästysominaisuuksista keskustellaan avoimesti

Luonteista kerrotaan rehellisesti

Epärodulliset piirteet yleistyvät

Vääränlaiset jalostusvalinnat.

Väärien piirteiden ihannointi

Informaation puute

Huolimattomat jalostusvalinnat

Puutteellinen tieto jalostuskoirien, niiden sukulaisten tai jälkeläisten koosta

JTO:n merkityksen korostaminen ja sen sisällöstä tiedottaminen

Rotumääritelmän tunteminen

Mittauskehotus ulkomuototuomareille, koon merkitseminen näyttelyarvosteluun

Päänäyttelyn tarkoitus

Vältetään liian suurien ja pienien koirien jalostuskäyttöä

Tiedostetaan koiran puutteet

Informaation lisääminen

Avoimuudella ja rehellisyydellä

Julkaistaan artikkeleja rotulehdessä

Järjestetään mahdollisia koulutustilaisuuksia kasvattajille, tuomareille sekä jäsenille

Koirien koon säilyttämien rotumääritelmän mukaisena, akselilla 33 cm – 40 cm

Rotu ei täytä rotumääritelmän vaatimuksia

Toimimaton metsästyskoira

Rotu ei sovellu enää luolametsästykseen liian ison kokonsa vuoksi

Liian suurilla koirilla ei voida osallistua taipumuskokeisiin

Liian isot koirat voivat ajautua ns. seurakoiriksi

Liian pienellä koiralla luolametsästyksen teho laskee

Terveys-ongelmat

yleistyvät

Jalostukseen käytetään koiria, joilla on selvä riski periyttää perinnöllisiä sairauksia

Sukusiittoisuus

Ei seurata tarpeeksi rodun kokonaistilaa

Avoimuuden ja rehellisyyden puute

Terveystutkimuksia lisätään

Rehellisyys ja avoimuus

Sukulaisuuksien huomioonottaminen

DNA-verinäytteiden kerääminen LL-mutaatiota kantavien ja sairastavien koirien löytämiseksi

Käytetään jalostukseen vain terveitä koiria

Avoin keskustelu

Asiallinen tiedottaminen

Yhteistyö jalostustoimikunnan kanssa

Sairas koira kärsii

Jalostuskoirat vähenevät ja sukusiitosaste suurenee

Monimuotoisuus pienenee.

Syntyy kustannuksia kasvattajalle ja omistajalle

Mahdollinen koiran lopettaminen

Käyttökokeiden määrä vähenee tai ne loppuvat kokonaan

Nykyajan etiikka

Taipumuskokeet suuritöisiä järjestää

Kokeen järjestäjiltä vaaditaan vähintään LUT-kokeiden kouluttajakoulutus

Rotujärjestö yhteistyössä Kennelliiton ja muiden luolakoirarotujärjestöjen kanssa seuraavat kokeiden tilannetta ja tarvittaessa neuvottelevat asioista

Rotujärjestön edustus ylituomarikollegiossa

Noudatetaan annettuja ohjeita kokeiden järjestämisessä

Yhteistyössä eteenpäin!

Luolakoiria ei voida testata taipumuskokeissa

Jalostuskoirien ominaisuudet jäävät selvittämättä, taipumukset heikkenevät

Jalostuksen ohjaus vaikeutuu

Koira ei saa taipumuskokeissa kokemusta toimia riistan kanssa

Koirat joutuvat kokemattomina käytännön metsästystilanteisiin

Rotu jakaantuu käyttö-, näyttely- ja metsästys-linjaisiin koiriin

Jalostuksessa aletaan suosia koiria, joilla ei metsästetä

Vastaavasti metsästäjät eivät vie koiriaan kokeisiin tai näyttelyyn

Harrastajat jakaantuvat näyttelyssä käyviin tai metsästäjiin

Kasvattajat eivät ole enää niin tarkkoja kenelle koiranpennut myyvät

Metsästysinto heikentyy, ns. riistavapaat koirat myydään seurakoiriksi

Rotujärjestö suosittelee jalostukseen vain koetuloksia omaavia koiria

Kannustetaan saksanmetsästysterrierien omistajia osallistumaan LUT-, LUME- ja VERI -kokeisiin

Metsästystilanteiden arviointi

Kesäleirin monipuoliset kokeet, päänäyttely sekä asiantuntijoiden luentoja

Saada kasvattajat tiedostamaan rodun alkuperäinen tarkoitus jalostaessaan koiria

Noudatetaan JTO:aa valittaessa jalostuskoiria

Innostetaan jäsenistöä kokeisiin koirillaan

Rotulehden sisältö säilytetään käyttökoirapainotteisena

Muotovalionarvosäännön säilyttäminen

Jalostuskoirilta vaaditaan käyttökoetulokset

Geenipoolin kaventuminen

Oikean saksanmetsästysterrierityypin katoaminen

Alkuperäisen käyttötarkoituksen katoaminen

Rodun monimuotoisuus pienenee ja geenipohja kapenee jalostettaessa käyttö-, näyttely- ja metsästyslinjaisia koiria

Rotutyyppi vääristyy

6.5 Toimintasuunnitelma ja tavoiteohjelman seuranta

2021 – 2025

Seurataan geenipohjan laajuutta ja koirien liikakäyttöä
Kasvattajien ja toimikunnan välinen yhteistyö, avoimuus ja rehellisyys
Jalostusneuvonta ja tiedon keruu sekä sen hyödyntäminen
Silmätutkimusten jatkaminen ja terveystuloksista tiedottaminen
Analysoidaan sekä tehdään johtopäätöksiä KoiraNet -ohjelmasta saaduista terveystuloksista
Jalostuskoirien jälkeläislaadun seuranta
Tuontikoirien taustojen tarkemmat selvitykset (vähintään viisi sukupolvea)
Asiallinen ja tehokas tiedottaminen
Kesäleirillä kokeiden ja päänäyttelyn järjestäminen yhdessä muitten toimikuntien kanssa
Verinäytteiden kerääminen kortikaalisen kataraktan tutkimukseen
Osallistutaan ulkomuototuomarikoulutusten järjestämiseen
Jalostuksen ohjesäännön päivittäminen

2021-2022	2023
Jalostusraportit vuosikokoukselle	Jalostusraportit vuosikokoukselle
Yhdistyksen järjestämät luolakokeet	Yhdistyksen järjestämät luolakokeet
Yhdistyksen järjestämät vesiriistakokeet	Yhdistyksen järjestämät vesiriistakokeet
Rodun päänäyttely	Rodun päänäyttely
Kesäleiri	Kesäleiri
Ärinätorin jalostuksellinen sisältö	Ärinätorin jalostuksellinen sisältö
Kotisivujen päivittäminen ajallaan	Kotisivujen päivittäminen ajallaan
Terveys- ja käyttäytymiskyselyt	Kasvattajakyselyt
Kannustetaan ottamaan koirista DNA-verinäytteitä kataraktan tutkimuksen käynnistämiseksi	Kannustetaan ottamaan koirista DNA-verinäytteitä kataraktan tutkimuksen käynnistämiseksi

2024-2025

Jalostusraportit vuosikokoukselle

Yhdistyksen järjestämät luolakokeet

Yhdistyksen järjestämät vesiriistakokeet

Rodun päänäyttely

Kesäleiri

Ärinätorin jalostuksellinen sisältö

JTO:n yhteenvedot 2021-2025

Kotisivujen päivittäminen ajallaan

JTO:n päivitys ja jatkon hakeminen

Kannustetaan ottamaan koirista DNA-verinäytteitä kataraktan tutkimuksen käynnistämiseksi

Tavoiteohjelman toteutumisen seuranta

Asetettujen tavoitteiden saavuttaminen arvioidaan viiden vuoden välein jalostuksen tavoiteohjelman päivittämisen yhteydessä tai tarvittaessa aikaisemminkin. Suuri osa asetetuista tavoitteista on saavutettavissa vain pitkäjänteisellä työllä. Viisi vuotta on lyhyt aika arvioida edistymistä, siksi saksanmetsästysterrierikannan kehittymistä tuleekin seurata jatkuvasti. Helppoja arviointikohteita ovat muun muassa tutkimustulokset, koekäyntien määrät ja niissä saavutetut arvioinnit, unohtamatta ulkomuodon kehittymisen seuraamista näyttelytuloksista. Rodun kesäleirin koe- ja näyttelytarjonta on yksi tärkeimmistä jalostustarkastustilaisuuksista.

Käyttöominaisuuksien, terveyden ja hyvän luonteen ylläpitäminen ja niiden edelleen parantaminen ovat pitkäaikaisia tehtäviä, joissa eteneminen tulee olemaan erittäin hidasta. Uskomme kuitenkin, että saksanmetsästysterrieri on vielä vuosikymmenienkin päästä tavoittelemisen arvoinen ja monipuolisten ominaisuuksiensa johdosta arvostettu metsästyskoirarotu.

Rotujärjestön jalostustoimikunta on ensisijainen elin, joka vastaa jalostuksen tavoiteohjelman toteutumisen seurannasta. Jalostustoimikunta toimii vuosikokouksen valitsemana hallituksen alaisuudessa, joten hallitus viime kädessä valvoo tavoiteohjelman noudattamista. Rotujärjestö on velvollinen huomioimaan jalostuksen tavoiteohjelman tavoitteet vuotuista toimintasuunnitelmaansa laatiessaan.

Erilaiset vuosittaiset tilastoinnit helpottavat hahmottamaan sitä kehityssuuntaa, johon rodussa ollaan menossa. Kennelliiton KoiraNet -tietokanta ja Dogbase -ohjelma ovat erinomaiset työkalut tässä asiassa. Kesäleiri, vuosikokous, Ärinätori sekä kotisivut ovat foorumeja, joilla tietoa jaetaan. Yhdistys kannustaa keskustelemaan asioista avoimesti.

Päivitetään tavoiteohjelma vuoden 2019 aikana. Samalla tehdään johtopäätökset tavoiteohjelman toteutumisesta. Viisivuotiskauden päivityksessä otetaan huomioon rodun kehityssuunta ja korjataan se tarvittaessa tavoitteiden mukaiseksi.

Jalostuksen tavoiteohjelma on esillä kokonaisuudessaan yhdistyksen internet-sivuilla osoitteessa www.saksanmetsastysterrierit.org. Sitä päivitetään tarvittaessa, kuitenkin vähintään viiden vuoden välein. Vuosikokous hyväksyy kaikki päivitykset tai antaa jalostustoimikunnalle tai hallitukselle päivitysoikeuden.

Saksanmetsästysterrierin jalostuksen keskeisiä tavoitteita ovat:

Rodun geneettisen monimuotoisuuden turvaaminen, rodun jalostuspohja on tällä hetkellä keskinkertainen
Rodunomaisen luonteen säilyminen
Käyttöominaisuuksien tällä tasolla pitäminen sekä niiden edelleen kehittäminen
Koiran elämän ja sen pidon ja käytön kannalta vakavimpien perinnöllisten sairauksien ja vikojen vähentäminen ja niiden leviämisen ehkäiseminen
Rotutyypillisen ulkomuodon säilyttäminen ilman turhaa liioittelua
Jalostustoiminnassa huomioidaan erityisesti eläinsuojelulain 8 § ja eläinsuojeluasetuksen 24 § sekä Euroopan Neuvoston lemmikkieläinten jalostusta koskeva päätöslauselma
Me rotujärjestönä opastamme saksanmetsästysterrierin jalostuksessa kasvattajia sekä valmistelemme jalostusta koskevia tarkempia ohjeita jäsenistön hyväksyttäväksi vuosikokoukseen.
Kennelliitto antaa jalostukseen liittyvää ja kaikkia rotuja koskevaa informaatiota. Se ylläpitää myös KoiraNet- jalostustietokantaa. Kennelliitto järjestää kursseja rotuyhdistysten jalostusneuvojille.

7. LÄHTEET

Suomen Saksanmetsästysterrierit ry, rotujulkaisu Ärinätori vuosikerrat 1995 – 2019
Suomen Saksanmetsästysterrierit ry, vuosikirjat 1997 – 2010
Suomen Kennelliiton KoiraNet -jalostustietokanta
Per- Erik Sundgren, Lemmikkieläinten jalostus, ISBN 951-96912-0-0
SKL-FKK, materiaali Jalostustoimikuntien neuvottelupäivät vuonna 2004
Luolakoirien taipumuskoesäännöt
Luolakoirien metsästyskoesäännöt
Luolakoirien vesiriistakoesäännöt
FCI rotumääritelmä
Sydänsairaudet: Lahden eläinlääkäriaseman Nettiklinikkasivuilta, kirjoittajana Seppo Lamberg 2000
Koiran sairaudet 1993: Birgitta Wikström, Suomennos: Tuula Syvänperä, asiantuntija: ELL Päivi Kallioniemi
Koiran kasvatus 1993: Erik Wilsson – Johan B. Streen
Malmin Eläinklinikka; Sari Jalomäki
Mallina on käytetty: Sileäkarvainen noutajan, kultainen noutajan ja kettuterrierien JTO:aa
Suomen Afgaaninvinttikoira ry:n artikkelikirjasto
Valokuvat: Ärinätori-lehti 2019-2020

8. LIITTEET

liite 1 jalostustoimikunnan ohjesääntö
liite 2 jalostusneuvonta -lomakkeet
9.1. Suomen Kennelliiton koirarekisteriohje (linkki Kennelliiton sivuille)
9.2. Suomen Kennelliiton kasvattajasitoumus (linkki Kennelliiton sivuille)
9.3. Suomen Kennelliiton kennelnimisääntö (linkki Kennelliiton sivuille)
9.4. Suomen Kennelliiton koiranomistajan ja – haltijan perussääntö

Valokuvat:

Tiina Varjolan arkisto
Mikael Pihlajan arkisto

SUOMEN SAKSANMETSÄSTYSTERRIERIT RY JALOSTUSKYSELY Jalostustoimikunta
Pyydän Suomen Saksanmetsästysterrierit ry: jalostustoimikuntaa (rastita sopiva vaihtoehto) Etsimään urosta / uroksia Huomioimaan oman ehdotukseni
Kasvattajan tiedot
Kasvattaja		Kennelnimi
Lähiosoite		Postitoimipaikka
Puhelinnumero(t)		Sähköpostiosoite, kotisivuosoite
Nartun tiedot
Nartun nimi	Rekisterinumero		Syntymäaika	Väri
Isän nimi		Emän nimi
Koetulokset (aika,paikka, tuomari) 1.		Näyttelytulokset (aika,paikka, tuomari) 1.
2.		2.
3.		3.
4.		4.
5.		5.
Tutkimustulokset
Silmät Onko tutkittu myös LL:n osalta (DNA-lausunto) ei tutkittu tutkittu, pvm ___.___.______ on ei terveet todetut silmäsairaudet ______________________________________
Polvet Hammaspuutokset (hammastodistus tarvittaessa liitteksi) oikea ____ vasen ____ Ei Todettu, mitkä __________________________________
Karvanlaatu sileä karkea lyhyt pitkä		Karvanlaatu sileä karkea pohjavilla parta
Koko korkeus: ____cm rinnanympärys: ____cm		Onko nartun lähisuvussa ruskeita tai Grizzle värisiä yksilöitä? ei on, rek.numerot:
Oma mielipiteesi nartun luonteesta:		Arvioitu astutusaika ________________________________ Onko astutusmatkalla väliä ei on (max. km) __________

SUOMEN SAKSANMETSÄSTYSTERRIERIT RY JALOSTUSTIEDUSTELU
Nartun tyyli työskennellä riistalla järkevä työskentelytyyli otekoira jättää välillä riistan hakulöysyyttä, ääntelee hakuvaiheessa ajaa mielellään noutaa mielellään omaa luolasta ulostuontivietin
Haluan uroksen täydentävän järkevyyttä kovuutta noutoviettiä ajoviettiä vetoviettiä luonnetta muuta, mitä? _________________________________________________________________
Nartun aikaisemmat pentueet
Onko narttu synnyttänyt aikaisemmin? syntyi kuolleita pentuja syntyi epämuodostuneita pentuja ei on, montako pentuetta ___ Pentuja yhteensä ___ Narttu on keisarinleikattu
Pentueiden isät 1.__________________________ 2.__________________________ 3.__________________________
Ilmenikö jälkeläisissä: kivesvikaisuutta hammasvikaisuutta ihosairauksia allergiaa silmäsairauksia polvissa vikaa mets.innon puutetta Lisätiedot: __________________________________
Muita tietoja
Esim. vesiriista ominaisuudet, suhtautuminen toisiin koiriin jne.
Omat urosehdotukseni
1.	2.
Omat perustelusi:	Omat perustelusi::
Terveisesi ja toivomuksesi jalostustoimikunnalle:
Allekirjoitus ja nimenselvennys (huom. kaikkien omistajien) Haluan, että tässä lomakkeessa olevat kasvattajan yhteystiedot (nimi, puhelin, sähköposti ja kennelnimi) julkaistaan yhdistyksen internetsivuilla. Paikka ja aika: ____________________ ___.___.20____ 1.__________________________ 2.__________________________ 3.__________________________
Tiedot on hyvä tarkastaa Kennelliiton jalostustietojärjestelmästä. Lomake pyydetään lähettämään jalostustoimikunnan puheenjohtajalle hyvissä ajoin, viimeistään 1 kk ennen nartun kiimaa. Jalostustoimikunta vvvv-vvvv: Puheenjohtaja: Jäsenet: Pentuvälittäjä:

9.1. Suomen Kennelliiton koirarekisteriohje

SUOMEN SAKSANMETSÄSTYSTERRIERIT RY JALOSTUKSENOHJAUS Jalostustoimikunta
Jalostustoimikunta on käsitellyt neuvontapyyntösi ja päättänyt ehdottaa seuraavaa:
1. UROSSUOSITUKSET
Kasvattaja Sähköposti Puhelinnumero(t)	Suomen Saksanmetsästysterrierit ry:n jalostustoimikunta Paikka ja aika: ____________________ ___.___.20____ Jalostustoimikunnan allekirjoitus, puhelinnumero sekä sähköpostiosoite __________________________________
Narttu
Suositeltu uros
Nimi		Sukusiitos %
Jalostustoimikunnan perustelut Uroksen omistaja: _______________________________________
Suositeltu uros
Nimi		Sukusiitos %
Jalostustoimikunnan perustelut Uroksen omistaja: _______________________________________
Suositeltu uros
Nimi		Sukusiitos %
Jalostustoimikunnan perustelut Uroksen omistaja: _______________________________________

www.kennelliitto.fi

9.2. Suomen Kennelliiton kasvattajasitoumus

www.kennelliitto.fi

9.3. Suomen Kennelliiton kennelnimisääntö

www.kennelliitto.fi

9.4. Suomen Kennelliiton Koiranomistajan ja -haltijan perussääntö

Hyväksytty SKL-FKK:n valtuustossa 30.5.2010. Tulee voimaan 1.1.2011.

1. Suomen Kennelliiton tarkoituksena on edistää puhdasrotuisten rekisteröityjen koirien kasvattamista ja käyttöä. Lisäksi Kennelliitto edistää terveiden ja hyväluonteisten, käyttöominaisuuksiltaan, rakenteeltaan ja ulkomuodoltaan rodunomaisten koirien kasvattamista. Liitto edistää myös koirien hyvinvointia sekä koiranpidon edellytyksiä. Kennelliiton säännöt, ohjeet ja määräykset koskevat Kennelliiton jäseniä sekä henkilöitä, jotka osallistuvat järjestäytyneeseen koira- harrastustoimintaan.

2. Koiranomistajan ja -haltijan on oltava selvillä eläinsuojelulain ja järjestyslain sekä muiden koiria koskevien lakien, asetusten ja määräysten sisällöstä.

3. Koirien on saatava riittävästi ravintoa ja huolenpitoa. Koirat on pidettävä asianmukaisissa tiloissa ja on huolehdittava, että ne saavat riittävästi liikuntaa.

4. Koiranpidosta ei saa aiheutua kohtuutonta haittaa ympäristölle.

5. Koirien vikoja ja sairauksia ei saa salata ja koirien ominaisuuksista on annettava tietoa avoimesti.

6. Koirille tehtyjen terveystutkimusten tulokset ja perinnöllisiä sairauksia koskevat tiedot on luovutettava Kennelliitolle, jolla on oikeus niiden julkaisemiseen.

7. Mikäli koiralla teetetään pennut, on niiden oltava puhdasrotuisia ja koirarekisteriohjeen mukaisesti rekisteröintikelpoisia. Pentujen vanhempien on oltava rodunomaisia, terveitä ja hyväluonteisia koiria.

8. Pennut on rekisteröitävä ja tunnistusmerkittävä Kennelliiton voimassaolevan koirarekisteriohjeen mukaisesti.

9. Pennut saa luovuttaa aikaisintaan seitsemän viikon ikäisinä.

10. Sijoittaminen tarkoittaa koiran luovutusta siten, että jalostusoikeus säilyy myyjällä ja välittäminen tarkoittaa toisen henkilön kasvattamien tai omistamien koirien myyntiä tai muuta luovuttamista.

11. Pentuja myytäessä, sijoitettaessa tai välitettäessä on noudatettava tätä sääntöä ja käytettävä Kennelliiton vahvistamia lomakkeita tai laadittava kirjallinen, samansisältöinen sopimus.

12. Kennelliiton valtuuttamat henkilöt voivat opastaa ja neuvoa koirieni pidossa ja hoidossa, suorittaa kennelneuvontakäyntejä sekä ottaa polveutumismäärityksiin tarvittavia näytteitä koirista.

JTO 2021-2025

Jalostuksen tavoiteohjelma 2021 – 2025

1. YHTEENVETO

2. RODUN TAUSTA

$C:\HANNE\HAUVAT&KISSAT\SUOMEN SAKSANMETSÄSTYSTERRIERIT RY\ARINATORI\JALOSTUSTOIMIKUNTA\Birre1.jpg$

4. RODUN NYKYTILANNE

4.1 Populaation rakenne ja jalostuspohja

4.1.1 Populaation rakenne ja sukusiitos

4.1.2 Jalostuspohja

4.1.3 Rodun populaatiot muissa maissa

4.1.4 Yhteenveto populaation rakenteesta ja jalostuspohjasta

4.2 Luonne ja käyttäytyminen sekä käyttöominaisuudet

4.2.1 Rotumääritelmän maininta luonteesta, käyttäytymisestä sekä rodun tarkoituksesta

4.2.2 Jakautuminen näyttely-/käyttö-/tms. linjoihin

4.2.3 PEVISA-ohjelmaan sisällytetty luonteen ja käyttäytymisen tai käyttöominaisuuksien testaus tai kuvaus

4.2.4. Luonne ja käyttäytyminen päivittäistilanteissa

4.2.5 Käyttö- ja koeominaisuudet

4.2.6. Käyttäytyminen kotona sekä lisääntymiskäyttäytyminen

4.2.7. Yhteenveto rodunkäyttäytymisestä ja luonteen keskeisimmistä ongelmakohdista, sekä niiden korjaamisesta

5. YHTEENVETO AIEMMAN TAVOITEOHJELMAN TOTEUTUMISESTA

5.1. Käytetyimpien jalostuskoirien taso 2007-2019

5.2. Aiemman jalostuksen tavoiteohjelman toteutuminen

6.1 Jalostuksen tavoitteet

6.2 Suositukset jalostuskoirille ja yhdistelmille

6.3. Rotujärjestön toimenpiteet

6.4 Uhat ja mahdollisuudet, varautuminen ongelmiin

6.5 Toimintasuunnitelma ja tavoiteohjelman seuranta

7. LÄHTEET

8. LIITTEET

Suomen Saksanmetsästysterrierit Ry

Website by Studio by the pine.